Pakinoitsija Saximies, sanomalehti Karjalainen 9.7.1940 tiistai

 

Juutalaisilla alkaa olla heikot olot. Maailma alkaa pienetä. Saksa, Itävalta, Tshekko-Slovakia, Puola, Hollanti, Belgia, Luxemburg, Norja jne. Ja nyt menivät Ranska ja Rumaniakin. Ranskasta kuuluu seuraavaa: Mielialojen muutoksesta, nykyisessä Ranskassa on mainittu mm. se, että juutalaisilla alkaa olla. toisenlainen aika kuin ennen. Ranskan suurimmat kaupungithan olivat aikaisemmin juutalaisten hedelmällisimpiä hankepaikkoja, mutta nyt taitaa käydä toisin. Niinpä on uutisten mukaan juutalaisten liikkeiden ikkunoihin ilmestynyt samanlaisia kilpiä, kuin Saksassakin on ollut tapana käyttää, nim. sellaisia, jotka ilmaisevat lyhyesti liikkeen omistajan rodun. [Die Juden sind nicht hier verwünscht] Juutalaiset, jotka tavallisesti vaistoavat hyvin vaaran lähestymisen, ovat nytkin pyrkineet Ranskasta turvallisemmille seuduille. Osa on tietenkin jo ajoissa livistänyt. Osa kuitenkin jäi maahan viimeisiin hetkiin saakka ja vasta sitten ryhtyi yrittämään rajan yli. Niinpä kerrotaan Ranskan ja Espanjan rajan yli pyrkineen suuria juutalaisjoukkoja. Rahaa ja kalleuksia oli kaikilla mukanaan sen kun jaksoivat mukanaan kuljettaa. Eräällä juutalaisella oli mukanaan 30 kiloa kultaa harkkoina mutta hän joutui saksalaisten käsiin ja tietenkin pidätettiin. Ja kun lisäksi tuntuu, että Espanjakin on epävarma paikka jo nykyisin. Saximies.

 

[IP:n huomautus: Ajan natsihenkeen sopiva kammottava juttu. Saximies suhtautuu juutalaisuuteen kuin elostelemalla hankittuun sukupuolitautiin, paitsi ettei juutalaisuudesta voi parantua. Ei sellainen ajatus tule Saximiehelle mieleen, että kyse on kunkin maan syntyperäisistä kansalaisita, joille kuuluisi kansalaisoikeudet. Onneksi jotkut pääsivät ”livistämään” oman kansansa vainoa, kuten esimerkiksi Einstein ym. Juutalaiset ovat kirjoittajan mielestä oma rotunsa. (Täytyy muistaa, että USA:ssa juutalaisten rajoitettu pääsy yliopistoihin loppui vasta 1950-luvulla! Esimerkiksi myöhemmin nobel-palkittu fyysikko Richad Feynman ei päässyt haluamaansa yliopistoon, koska siellä oli jo juutalaiskiintiö täynnä.) Tietenkin juutalaisten keräämä omaisuus on varastettua, joka siten on takavarikoitavissa parempaan talteen. 30 kultaharkkoa on tietenkin aivan törkeää omistaa ja kantajansa pidätys enemmän kuin oikeutettu. Kirjoittajalla on vielä historiaa edessään, kun Saksan uljaimmat holokaustin saavutukset paljastuvat 1945. Juutalaisten vainoaminen ei siis vuonna 1940 ollut mitenkään paheksuttavaa, pikemminkin hyvä asiaa, jota tämäkin kirjoitus pyrki edistämään. Saximieheltä puuttuu kuitenkin ajatus, miksi juutalaisia piti vainota, ellei sitten heidän oletettujen omaisuuksiensa ja hankitun juutalaisuuden takia. Kirjoittajan mielestä juutalaisilla on erityisiä vaistoja, jotka valkoprotestanteilta ilmeisesti puuttuvat.]