Seuraavassa lyhykäisesti ylioppilasluokan oppilaitten elämäntaipaleesta. (Pääosin tiedot kirjasta Käkisalmen yhteiskoulu – yhteislyseo 1892-1944 ja Google-hakuohjelman avulla.)

Kurt Saravuo, entinen Sonny, syntyi 17.3.1909 Lempaalassa. Hänen vanhempansa olivat rovasti Paul Sonny ja opettaja Rauha Lybeck. Kurtin sisaruksista Paul ja Karin kävivät myös Käkisalmen yhteiskoulun. Hän oli aivan aidosti Sylvi ja Arvi Pärssisen luokkatoveri ja kirjoitti ylioppilaaksi 1928. Hän suuntautui lääkärin ammattiin ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1939. Kurt oli noin kolme viikkoa Sylviä nuorempi. Kun hänen I luokkansa alkoi jo 1919, taitaa olla taas niin, että yksi luokka on tuplattu. Hän toimi Kiteen kunnanlääkärinä 1940-47, ylilääkärinä Joensuussa 1947-54 ja lopulta Mikkelin kaupunginlääkärinä vuodesta 1954. Hänen sotilasarvonsa oli lääkintämajuri. Kun harrastuksena on ollut mieskuorolaulu, lienee hän kuulunut Käkisalmessa teinikuoroonkin. Sukunimekseen hän muutti Saravuon vasta koulun jälkeen. Ilmeisesti hän oli jo 1978 ehkä kuollut.

Helvi Maire Reijosesta tiedot em. kirjassa ovat mahdollisimman niukat. Hän syntyi 19.8.1907 Sortavalassa. Hänen vanhempansa olivat räätäli Kalle Reijonen ja Katri Kuosa. Koulunsa hän kävi tahtiin luokka ja vuosi alkaen I luokalla 1920.

Lyyli Hankanen omaa sukua Ikävalko syntyi 28.12.1907 Kirvussa vanhempinaan piiripäällikkö (alaa ei sanottu) Tahvo Ikävalko ja Ida Maria Nikulainen. Hänkin kävi koulun samoin vuosi ja luokka vauhtia. Hän valmistui Helsingin ylioppilasseminaarista kahden vuoden opiskelun jälkeen kansakoulunopettajaksi vuonna 1930 ja toimi opettajana ensin Jääskessä 1930-31, sitten Käkisalmessa 1933-35 ja viimein Kymin yhteiskoulussa vuodesta 1947 alkaen. Lapsia syntyi kaksi.

Else Mathilda v. Hertzen sai miehekseen kauppatieteen lisensiaatti Karl Wirkolan ja sukunimensä lain mukaisesti Wirkolaksi. Lapsia avioliitosta tuli kaksi. Else oli syntynyt 4.9.1908 Pietarissa vanhempinaan Suomen kauppa-asiamies Pietarissa Berndt von Hertzen ja toimitusjohtaja [!] Mathilda Ek. Elsen koulunkäynti alkoi ensimmäiseltä luokalta vuonna 1919, joten yksi luokka on käyty kahteen kertaan. Hänen myöhemmistä toimistaan on maininta Jällenvakuutus Oy Varman virkailijana 1928-1933, eli ensimmäisen lapsen syntymään saakka.

 

Matti Tukia syntyi 11.10.1906 Lempaalassa. Vanhemmat olivat maanviljelijä Pekka Tukia ja Maire Kähäri. Hän meni koulun luokka kerrallaan, aloitti ensimmäiseltä 1920. Teologia tuntui kiinnostavan monia 1928-ylioppilaita kuten Matti Tukiaakin. Teologian erotutkinnon jälkeen hän toimi Juvan seurakunnan kirkkoherran apulaisena 1932-35, Uukuniemellä kappalaisena 1935-39, Pihtiputaalla kirkkoherrana 1939-54 ja viimein Kangasniemen kirkkoherrana vuodesta 1954 lähtien. Viitasaaren rovastikunnan lääninrovastina hän oli 1951-54. Puolisoksi tuli hammaslääkäri Ilmi Nuutila. Matti Tukiaa kiinnostivat myös pankkiasiat; hän toimi niin KOP:n valvojana kuin Osuuspankin hallintoneuvoston johtokunnassa Kangasniemellä. Matti kuoli 98-vuotiaana Kangasniemellä 14.10.2004. (Kuvassa Matti Tukia; kuva julkaistu Helsingin Sanomien muistokirjoituksen yhteydessä.)

Olavi Lumiala (entinen Lundson) syntyi 29.3.1907 Käkisalmessa. Vanhemmat olivat rautakauppias Anders Lundson ja Lydia Sihvonen. Lumiala suuntautui sotilasuralle. Hän kävi kadettikoulun 1929-30. Arvot kohosivat tasaisesti: vänrikki 1930, luutnantti 1932, kapteeni 1938 ja viimein majuri 1942. Hänen sotatoimensa ovat mielenkiintoisia: jo vapaussodassa hän toimi lähettinä, siis 11-vuotiaana, sitten talvisodassa lentueen päällikkönä, jatkosodassa laivueen komentajana ja lopulta Ilmavoimien huoltopäällikkönä. Sodan jälkeen ei sotilaita niin paljon tarvittu, joten hän siirtyi ”liikealalle” vuoden 45 jälkeen. Lumialan opintie lienee ollut aika takkuinen, koska 8-vuotisen koulun suorittamiseen meni 11 vuotta, vapaussodan aika tosin lienee sotkenut jonkin verran koulunkäyntiä. Lumialan puolison nimi oli Margareta Roschier ja lapsia syntyi kaksi. Lumiala oli myös laulumiehiä, joten hän oli ehkä myös Käkisalmen yhteiskoulun teinikuorossakin.

Paavo Samuli Taurio syntyi Viipurissa 30.9.1905. Vanhemmat olivat toimitusjohtaja Samuli Taurio ja Alvi Saari. Hän tuli aivan viime hetkillä mukaan, koska matrikkeliin on merkitty hänen tulleen VIII luokalle vuonna 1928. Siis vain puolentoista kuukauden varsinaisen koulunkäynnin hän ehti istua yhteiskoulussa. Hän valmistui agronomiksi Helsingissä 1932 ja toimi tilanomistajana ensin Antrean Taurion tilalle, sitten Kalvolassa ja viimein Hollolan Ojalassa 1945-55. Paavo Taurio kuoli jo 16.1.1955, alle viisikymppisenä. Talvisodassa hän oli Pioneeripataljoona V:n huoltopäällikkönä ja jatkosodassa samassa virassa Raskas Patteristo 15:ssä; vuodesta 1942 alkaen lähes yli-ikäisenä hän toimi maatalousupseerina Sotilashallintopiirissä.

Vanhempiensa ammatti ohjasi Erkki Jyrkiäisen oikeille raiteille. Hän syntyi 8.9.1908 Kaukolassa  vanhempinaan vaihdemies Juho Jyrkiäinen ja Josefiina Jakobsson. Hänkin lienee tuplannut yhteiskoulussa yhden luokan. Hän suoritti rautateiden yleisen liikennevirkatutkinnon vuonna 1931. Sillä pääsi jo III luokan asemille päälliköksi. Ylemmän liikennevirkatutkinnon hän teki vasta vuonna 1954. Sillä hän pääsi Keravan toisen luokan asemapäälliköksi 1965-71. Sotiin hän osallistui suuntautumisensa mukaan rautatieupseerina ja korotettiin aikanaan yliluutnantiksi.

Veikko Vuorelaisesta on ainoastaan välttämättömin kerrottu: syntyi 12.7.1907 Parikkalassa, vanhemmat päätoimittaja Yrjö Aukusti Vuorelainen ja Hilda Joronen. Aukusti Vuorelainen oli vuonna 1908 ilmestymisensä aloittaneen Parikkalan Sanomien päätoimittajana muiden töidensä ohella (maanviljelijä, työväenliikkeen edustaja) vuosina 1909-1935. Lehti ilmestyy vieläkin, tosin vain kaksi kertaa viikossa.

Arvo Olavi Kajander muutti nimensä myöhemmin Kajantieksi. Hän oli syntynyt 4.9.1909 Pyhäjärvellä (ilmeisesti Viipurin läänin) ja kävi koulunsa säntillisesti aloittaen 1920 ensimmäiseltä luokalta. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa filosofian kandidaatiksi laudaturin arvoisesti matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja tähtitieteessä. Lisäaineena oli cumlaude kasviopissa. Toimipaikkanaan hänellä oli aluksi Suomen Pankki vuodesta 1935 alkaen ja siellä osastopäällikkönä vuodesta 1944 alkaen. Hän osallistui talvi- ja jatkosotaan lopulta yliluutnantin arvoisena.

Paavo Huttunen muutti sukunimensä myöhemmin Karelaksi. Hän syntyi Pyhäjärvellä 4.12.1905. Hän kävi kadettikoulun ja huoltokoulun toimien sodissa huoltopäällikkönä eri osastoissa, mm. Suomenlahden rannikkotykistössä. Majurin arvo hänelle myönnettiin 1942. Sotilasuran jälkeen hän toimi isännöitsijänä Helsingissä. Hän jäi eläkkeelle SlRtR:stä vuonna 1957.

Aapo (Aaprami) Viskarista tuli myöskin sotilas. Hän oli syntynyt 7.7.1908 Metsäpirtissä; vanhemmat olivat maanviljelijä Adam Viskari ja Katri Myöhänen. Yhden luokan tuplaten meni hänen yhteiskoulunsa. Kadettikoulun hän kävi 1929-30 sekä tykistön luutnanttikurssin 1934. Hän osallistui Talvisotaan komppanian päällikkönä. Hän kaatui 12.1.1940 Pukitsanmäellä.

”Piirtäjä” Toivo Härkösestä ovat tiedot niukat. Hän syntyi 9.6.1909 Muolaassa. Vanhemmat olivat poliisikonstaapeli Frans Härkönen ja Maria Kesti.

Riku (August Richard Kullervo) Lindgren syntyi 16.3.1906 Korpilahdella vanhempinaan apteekkari Anders Lindgren ja Johanna Jansson. Hän tuli III luokalle Rovaniemeltä v. 1921 ja ilmeisesti keskikoulussa tuplasi yhden luokan. Lukio meni suoraan lävitse. Ilmeisesti hän ei paljon lisää opiskellut, koska matrikkeli kertoo hänen olleen kanavakasöörinä Ruokovirran kanavalla vuodet 1936-69. Hänen sodanaikaisesta toiminnasta ei ole tietoa. Ruokovirran kanava sulkuineen valmistui 1879. Se sijaitsee Maaningalla Kuopion ja Iisalmen välisellä reitillä. 1965 valmistui avokanava, eikä sulkuja enää tarvittu. Tuskinpa tuon jälkeen tarvittiin enää kasööriäkään; ehkäpä tuon neljän vuoden ajaksi Riku Lindgrenille oli tarjolla korvaavaa työtä. Riku Lindgren kirjoitti ylioppilaaksi samoin vuonna 1928, vaikka ei ollut mukana kevään ylioppilaskuvassa.

Suoma Saimi Wikström, omaa sukuaan Kekarainen, tulee esiin Sylvin Imatran aikaisissa kirjoituksissa. Suoman vanhemmat olivat leipurimestari Pekka Kekarainen ja Fanny Klem. Suoma syntyi 16.2.1908 koulukaupungissaan Käkisalmessa, tuli toiselle luokalle 1921 ja yhden luokan tuplattuaan kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1928. Hän ei ilmeisesti jatkanut enää opintojaan, koska toimi ensiksi konttoristina Oy Waldhof Ab:ssä Käkisalmessa 1929-32 ja sitten Oy Vuoksenniska Ab:ssä 1952-67. Välillä sodan aikana oli hoidettava lapset Lasse (syntynyt 1933), Leena (1935) ja Pekka (1938). Aviomieheksi mainitaan varastopäällikkö Sigurd Wikström. (Ohessa Suoma Wikströmin kuva SP:n albumissa. Kuvanottohetkestä ei ole tietoa.)

 Anna Mailis Piilola, omaa sukua Uski tuli ensimmäiselle luokalle 1920 ja kirjoitti vasta vuonna 1929 ylioppilaaksi. Hän on syntynyt 5.12.1911 Käkisalmessa. Vanhemmat olivat kelloseppä Aleksanteri Uski ja Iida Tontti. Hän valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän väliaikaisesta ylioppilasseminaarista 1930. Opettajantointa hän hoiti Pyhäjärvellä 1930-31, Käkisalmen maalaiskunnan Hirvisaaressa 1931-34, Kemissä 1940-53 ja Lahdessa 1953-69.  Puolisokin, Sulo Piilola, oli kansakoulunopettaja. (Ohessa Mailis Uski. Kuva on SP:n albumista. Kuvanottovuosi ei ole tiedossa, mutta voisi olla otettu ehkä vuonna 1929, hänen ylioppilasvuotenaan. Jos silloin, niin miksi ei ole ylioppilaslakkia?)

  Lyyti Tikka kirjoitti ylioppilaaksi 1928. Hän syntyi 8.3.1910 Salmissa, vanhemmat olivat luotsinvanhin Arvi Tikka ja Fanni Peiponen. Hän suuntautui sitten teologian opintoihin ja suoritti teologian erotutkinnon 1934. Papiksi eivät naiset silloin päässeet, mutta kirkon piirissä muitakin paikkoja oli. Vielä niinkin myöhään kuin 1967 hän suoritti pastoraalitutkinnon (?). Hän aloitti Seinäjoella vt. vanhempana lehtorina aineinaan uskonto ja filosofian alkeet. Siellä hän oli vuodet 1936-39. Sitten hänellä oli paikka Vapaassa Huollossa Kuopion läänissä 1940 alkaen ja vuodet 1941-45 sen toiminnanjohtajana. Siinä ominaisuudessa hän kävi myös silloin Tuupovaarassa. (Kts. kirje 31.7.1941 Sylvi Pärssinen, Lyyti Tikan kirje Kuopiosta 11.9.1941) Sitten kun Vapaa Huolto lakkasi toimi Lyyti Tikka seurakunnan erilaisissa töissä Kuopiossa, Lahdessa, Luther opistolla, kunnes pääsi Käpylän seurakunnan lehtoriksi vuonna 1960. Sylvi Pärssinen sanoo kirjeessään 22.101955 tavanneensa Lyyti Tikan Kajaanissa. Lyyti Tikka oli ensimmäinen naisedustaja kirkolliskokouksessa vuonna 1948.

Kirjoituksessa mainittu Elna Ojala, omaa sukua Lindholm kävi Yhteiskoulua aloittaen I luokalla 1919. Matrikkeli mainitsee hänen olleen VIII luokalla 1927-28, mutta ylioppilastutkinnosta ei ole mainintaa. Hän syntyi 11.2.1909 Käkisalmella.

Juhani Jääskeläinen kirjoitti ylioppilaaksi 1928 ja valmistui papiksi 1933. Hän oli syntynyt Inkerinmaalla Keltossa 6.8.1907. Vanhemmat olivat Pietari Jääskeläinen ja Katri Mutkari. Juhani Jääskeläinen kävi Käkisalmessa vain lukion, keskikoulu tuli suoritetuksi Pietarissa. Sodan aikana hän toimi pataljoonan pastorina ja sitten ”kenttäpiispan komentamana pappina siviiliväen keskuudessa vallatussa Inkerissä”, sitten taas pataljoonassa. Luumäen kirkkoherran virkaan hänet valittiin 1952.

Kari Ilmari Karnakoski, entinen Forsström, kirjoitti ylioppilaaksi 1928. Hän kävi, samoin kuin Juhani Jääskeläinen, vain lukion Käkisalmessa. Keskikoulun hän kävi Jaakkimassa. Karnakoski syntyi Leppävirralla 19.4.1908, vanhemmat olivat apteekkari Fredrik Forsström ja Helmi Kumlin. Hänen sotaan osallistumisestaan tai jatko-opinnoistaan ei ole merkintöjä. Hänestä tuli balettitanssija, tanssinopettaja ja koreografi. Hänet palkittiin 1966 Pro Finlandia mitalilla. Hän julkaisi 1983 muistelmateoksensa Tanssin ja rakastin. Kari Karnakoski kuoli 1985.

Ester Uimosta ei Käkisalmen koulun historiikki mainitse.

Seuraavat juhlivat vuonna 1988 60 vuoden jälkeen ylioppilaaksi tuloaan  

Karela Paavo   1.   1905 12.4.   83 v 5 kk 22 p.

Lindgren Riku  2.  1906.3.16    82 v 2 kk 10.p.

Lumiala Oll.    4.   1907.3.29    81 v 1 kk 27 p.

Wikström Suo   5.  1908.2.16    80. 3. 10 p.

Jyrkiäinen Erkki 6. 1908.9.28   79. 8. 18.

Tukia Math.       3.   1906.10.11  81. 7. 15.

mie                    7.    1909.2.26    79. 3. 0.

Piilola Mailis    8.    1909.11.12. 78.6. 14.

Tikka Lyyti       9.    1910.3.10     78. 2. 16.