18.5.1949 Pappilan vieraskirja
[Sylvi Pärssisen kirjoittamaa Tuupovaaran pappilan vieraskirjaan.]
18. 5. 49. Kahdeksannen lapsen, tyttären, syntymäpäivä, nostattaa äidin sydämestä siunaavan kiitoksen Jumalalle.
Tuskan meri suuri, musta,
kivun vuoksi sekä luode –
niinkuin vene keinuu vuode,
vene täynnä valitusta.
Vetää virta vahva, raju,
vahvempi kuin mikään mainen.
Lähde, vapiseva vene,
syvään pimeyteen mene
sinne, missä sammuu taju,
mene, synnyttävä nainen.
Valkeneeko meri musta?
Sarastaako aamu salaa?
Takaisinko virta johtaa=
Hento aamuvalo hohtaa.
vene pimeästä palaa,
täynnä hymyn kimallusta.
Siinä lapsen silkkitukka,
sormet ruusuiset ja somat,
poskipäiden hieno nukka,
silmät vielä sieluttomat,
kalvossansa uni lauha, -
Joulun kirkkaus ja rauha.
(AALE TYNNI: Vene.)
[jatkuu]
Tuhat sielua ruumiitonta
mua vartoen piirittää,
ja ruumiini kätkee monta,
oi, monta elämää.
Syvin väkevin ihmetyksin
minä lapseni nähdä sain:
sinä synnyit, sinä yksin,
sinä joukosta miljoonain.
Pelon oudossa hurmiossa
sua tutkin, tuntematon,
sadun suljettu ruukku, jossa
jokin outo henki on.
Salakirjoitustasi syvää
minä miettien tulkitsen
suun piirtoa selkeytyvää
ja kaaria kulmien.
Tuhattuhatta salaisuutta
tämä kätkee otsaluu,
tuhattuhatta tekoa uutta
tähän käteen piiloutuu.
Oi lapseni, hahmoos hentoon
kävi henki ja nukkuu nyt.
Mitä teet, kun lähtevät lentoon
nuo voimat kätketyt - ?
(AALE TYNNI: Itämainen satu.)
25. 5. 49.
Pienokaiselleni, ison siskon, Helenan täyttäessä 12 vuotta, Aale Tynnin herkin sanoin. (Runosta ”Hymyily”)
Sivelen armaita kasvojasi,
poskesi pientä omenaa,
siroja, kirkkaita kulmiasi,
tukkaasi silkinruskeaa,
nenääsi pientä ja lystikästä –
sinua ilman en elämästä
mitään saattaisi aavistaa.
Vain sinun luonas, rakkaani pieni,
löysin kirkkaan selkeän tieni,
iloni yksinkertaisen.
Ylpeät veljeni sanovat siitä,
että ei kykyni paljoon riitä –
pieni ja arkipäiväinen.
Mutta en lakkaa hymyilemästä,
luovu en viisaudestani tästä,
jonka syvästi ymmärrän.
Olen vain suojeleva syli,
kasva kauas äitisi yli,
äitisi tietämättömän ---
----
27.5.1949 Elias Pärssisen lukukausitodistus kansakoulun I:ltä luokalta
Liisa Leppänen opetti Eliasta kevätlukukaudenkin ja Yrjö Kolehmainen oli edelleen koulun johtajana. Todistuksen arvosanat olivat käytöksessä ja huolellisuudessa samat kuin joulunakin, kymppi ja seitsikko. Muissa aineissa sitten seuraavasti: Uskonto 7 (sama kuin jouluna), Ympäristöoppi ja askartelu 7 (sama kuin jouluna), Äidinkieli/lukeminen 6 (sama kuin jouluna), kirjalliset harjoitukset 7 (nousua 1 numero), Laskento ja mittausoppi 7 (parantunut numerolla), Käsityö, Voimistelu ja laulu 6, 6 ja 7 (samat kuin jouluna). Keskiarvoa kirjataan 6,63, joka tällä kertaa on ihan oikein laskettu.
27.5.1949 Pappilan vieraskirja
27.5 –49
Pappilan pikkutyttöä onnittelemassa. Onnea ja Jumalan siunausta hänen elämäänsä!
Tyyne Kolehmainen
Yrjö Kolehmainen
28. 5. 49. Mirja Honkavaara
Raija Honkavaara
Aili Ronkainen
Mauri Ronkainen
31.5.1949 Raunon III luokan kevätlukukauden todistus Joensuun lyseosta
Kolmannen luokan Rauno saa kerrata. Tämä todistus on toisen yrityksen tulos, joka siirtää hänet suoraan neljännelle luokalle. Nyt luokan esimiehenä on nainen, Lempi Kaasinen. Rehtorina todistuksen leimaa Aulis V. A. Koivunen. Poissaolotunteja on ollut 44. Laulusta tulee nyt ensimmäinen kymppi, ellei jo vuosi sitten kolmannella ollut sama numero. III luokan ensimmäisen yrityksen todistusta ei ollut saatavilla – sillähän jäätiin luokalle, kuten samaan aikaan pappilan muutkin lyseolaiset Aarno ja Kari. Seuraava lukuvuosi alkaa 1. syykuuta kello 13. Näköjään yhdellä oppilaista on keväällä todistuksessa käytöksen alennus.
Käytös 10
Ahkeruus ja tarkkaavaisuus 8.0
Edistys (keskimäärin) 7.4
Uskonto
Suomenkieli Kielioppi ja kirjallisuus 8
Kirjallinen ja suullinen esitys 9
Historia ja yhteiskuntaoppi 7
Maantieto 8
Luonnonhistoria Eläinoppi 8
Kasvioppi 8
Matematiikka Laskuoppi ja algebra 6
Geometria ja trigonometria 7
Ruotsinkieli 6
Saksankieli 6
Piirustus 8
Musiikki Laulu 10
Siirretään IV:lle luokalle.
Luokan keskiarvo käytöksessä 9.97
huolellisuudessa 8.56
edistyksessä 7.28
31.5.1949 Helena Pärssisen todistus Riihimäen tyttölyseon I B luokalta
Ensimmäinen vuosi Helenalta päättyy hyvin tyydyttävästi. Keskiarvo verrattuna edelliseen syksyyn on noussut 0.32:lla. Mummohan muutti pois Riihimäeltä keväällä ja Helena asui loppuajan opettajansa luona. Liekö siitä ahkeruus parantunut, kun nyt todistukseen tuli selvä 10 syksyisen yhdeksikön sijaan. Muista aineista numerolla ovat parantuneet uskonto, kielioppi, maantieto, laskuoppi ja kaunokirjoitus. Uutena aineen keväällä alkanut eläinoppi on tuottanut arvosanan 8. Todistuksessa on yliviivattu ”Laskuoppi ja algebra”:ssa algebra. Kaikkien aineiden keskiarvon pitäisi olla 7.93 eikä 7.86. Todistus kokonaisuudessaan:
RIIHIMÄEN TYTTÖLYSEO
LUKUKAUSITODISTUS
I B luokan oppilas
Helena Pärssinen
KEVÄTLUKUKAUSI 1948
Käytös 10
Ahkeruus ja tarkkaavaisuus 10
Edistys (keskimäärin) 7.86
Uskonto 9
Suomenkieli:
Kielioppi ja kirjallisuus 9
Kirjallinen ja suullinen esitys 8
Maantieto
Luonnonhistoria:
Eläinoppi 8
Kasioppi 7
Matematiikka:
Laskuoppi 8
Ruotsinkieli 7
Voimistelu 7
Urheilu 7
Piirustus ja muovailu 9
Kaunokirjoitus 8
Laulu 9
Musiikkioppi 8
Käsityö 7
Luokan keskiarvo
Käytös 10
Ahkeruus ja tarkkaavaisuus 9.23
Edistys (kaikki aineet) 7.19
Ollut poissa 5 tuntia
Siirretään II luokalle
Riihimäellä toukokuun 31 p:nä 1949
Rehtori: <leima> Gunhild Jalo Luokan valvoja <leima> Maija Jokinen
Tämä todistus tuotakoon takaisin ensi lukukauden alussa syyskuun 1 p:nä klo 15 ja tulee siinä olla isän tai holhoojan omakätinen nimikirjoitus. Nähnyt: Arvi Pärssinen
1.6.1949 Pappilan vieraskirja
1.6.49
Talon nuorinta ja hänen äitiään onnittelemassa.
Maikki Määttänen
Kustaa Määttänen
5/6 –49. Paljon onnea ja iloa tuokoon uusi vauva tullessaan koko perheelle!
Aimo, Tuulikki ja Hilkka Määttänen
8. 6 – 49. Parhain onnitteluin ja kiitoksin
Hilja Mäkinen
6.6.1949 Helena Kuisma Joroisista Ilmari Kuismalle Nikkilään
[Alkuperäinen musteella kirjoitettu kirje Seija Norannan hallussa. ]
Joroisissa 6.6.49.
Terveiseni teille Elsa ja Ilmari.
Nyt olen ollut täällä Joroisissa toista kuukautta, matka Riihimäeltä tänne kesti tasan kaksi vuorokautta Lemmikin kanssa härkävaunussa. Olen Ismon kansa asumassa samassa kamarissa, kyllä tässä hyvin sopii asumaan, likottelen lapsia Inkeriä ja Katriina, hoitelen Lemmikkiä ja yhtä sekä toista mitä eteen sattuu. Hyvähän täällä omien luona on ollakkin, Ismon kamari on myllyrakennuksen toisessa kerroksessa, johon aikojen kuluessa tulisi suorajauhatusmylly. Einon asunto on erirakennus, sisältää kamarin ja keittiön, sekä pienen ruokakamarin, sauna on myös samassa rakennuksessa.
Wäinö läksi Riihimäeltä kahtapäivää myöhemmin kuin minä. Hän sai paikan liki Jyväskylää, Multian kirkonkylästä, yksiraamisen sahanhoitajana. Wäinö saa kuussa palkkaa kuussa 16.000 mk. vapaa asunto ja puut, minusta se on hyvä palkka sekä paikka, kun vaan Wäinö rukka sen osaisi pitää. Linjaauto liikenne sinne on Jyväskylästä ja Keuruun asemalta, johon Keruulta 16. km. Osoite Wäinölle.
Multia kk. Multian saha ja mylly. (Puh. 63.)
Kirjoitahan joskus sinne, hyvillään hän varmaan on.
Mylly on nyt täällä ihan valmistumaisillaan, koneita alkavat laittaa kuntoon, puutyöt kuuluvat myllypuolella olevan lopussa, tähän tulee vain kaksi valssituolia, vaan nekin ovat viellä Jyväskylästä haettava. Melkein jokapäivä on kysyjiä, milloin alkaa jauhaa. Welkaa ovat tähän asti tehneet 200.000 markkaa, mutta ainakin 300.000 mk on tehtävä ennen kuin on toivoa saada koneet pyörimään, kun on viellä sähkötkin laittamatta. Palovakuutettu on tämä 4.000.000 markasta Pohjolassa. Tämä on nyt Einon ja Ismon puoliksi ja sellainen mieli on heillä kummallakin, että velkoja alkavat maksa yhtää kun alkavat tienata. Hyvissä toiveissa nyt pojat ovat, vaan töitäkin tekevät minkä suinkin jaksavat. Wieraita työmiehiä ei tälläkertaa ole kuin 4 miestä.
Täällä meinasivat nyt heluntainta olla Eskon ja Maija Mähösen häät mutta niistä ei tullut mitään, kun Esko ei päässyt ensinkään omiin vihkiäisiinsä. Esko on nyt Parolassa upseerikursseilla ja siellä on sotilaissa tulirokko liikkeellä, sen tähden ei saanut sen vertaa lomaa. Wieraita ei oltu tänne pyydetty ketään paitsi me oma joukko, mutta Maijan kotiin oli kutsuttu 70. kohdasta. 4. suurta täytekaakkua oli tilattu, pikkuleivät y.m. ruusutkin olivat jo ostettu. Itkemään oli morsian käynyt kun sai sähkösanoman, ettei sulhanen pääsekkään. Esko saa nyt olla kolme kuukautta kauvemmin, kuin kursseille joutui.
Pirkolta sain vasta kirjeen. Luokalle pääsivät jokainen hyvillä numeroilla, nyt ensivuonna on Jouko ja Pirkko viitennellä Riitta toisella ja Seppo pääsi ensimmäiselle luokalle. Toini on niiden jalkojensa tähden nyt sairashuoneessa. Raha tuntuu olevan heilläkin kovin tiukalla.
Milloin sinulla Ilmari on kesäloma, tulkaa sitte tänne lomaa viettämään. Elsa ja Seppo kans, kyllä täällä sovimme olemaan.
Hyvää ja lämmintä kesää toivon teille. Monin terveisin. Mamma.
Tulkaahan katsomaan missä nyt olemme. Jokaiselta lämmit terveiset.
9.6.1949 Sylvi Pärssinen Tuupovaarasta Helena Kuismalle Joroisiin [Alkuperäinen käsin kirjoitettu kirje: IP:n arkisto]
Tuupovaara 9.6.1949.
Mamma hyvä!
Olette kai saaneet Ilomantsista kirjoittamani kirjeen, jossa ilmoitin tyttären syntymisestä. Viivyin siellä synnytyslaitoksella viikon ajan ja sitten Arvi + koko lapsijoukko haki minut sieltä pois. Alku täällä kotona oli hankalaa, enkä tahtonut mitenkään saada ohjelmaan sopimaan alinomaista veden kanssa laaraamista, vauvan ja vaatteiden pesua, mutta nyt siihen on jo totuttu ja vauvakin alkaa sopeutua ruoka-aikojen y.m. ulkoelämän rytmiin. Se on nyt 3-viikkoinen ja oikein kiltti vauva, kun saa tarpeellisen hoidon. Päivät on mahdollisuuksien mukaan ulkona, ennätys on 10 tuntia yhtenä päivänä. Ja arvaatte, että elämän tämänhetkinen suurin ilo ja onni on saada hoidella häntä, jota niin kovasti odotin. – Ja olen kai ihan höpelö, mutta siellä synnytyssalissakin, polttojen aikana mieleni täytti syvä haikeus siitä, että tämä mahtoi olla viimeinen lapseni.
Kun ne amerikkalaiset olivat lähteneet pois, niin se pastori lehden haastatteluun pani senkin, että meille syntyi vauva heidän täällä ollessaan.
Aarno on innostunut voimisteluun, etenkin telinevoimisteluun. Hän ei muuta tekisikään kuin olisi nojapuilla tai renkaissa.
Helena on oikein ihastunut vauvaan ja tahtoisi pestä ja kapaloida sitä. Se toinen koulutyttö kuuluu tulevan heinäk. 1 pnä. Kyllä Helenalle ostamanne leninki oli hauskannäköinen. Sen rva Seppäsen mielestä olivat Helenan kaikki vaatteet sopimattomia. Kirjoitteli tänne vain, että pitäisi saada uusia vaatteita. Minusta hän on aika vastenmielinen nainen, mutta hyvä jokatapauksessa, että otti Helenan hoiviinsa.
Mamma! Minä tarvitsisin nyt kovasti rahaa, mutta en tiedä voisitteko Te lähettää minulle nyt ne rahat, mitkä Teillä on. Pitäisi saada se kävelypuku teetetyksi ja se nielee paljon rahaa. Tämä vauvan homma tuli maksamaan niin paljon, ja se on Arvista liikaa.
Nyt en enää tiedä muuta kuin sanoa terveisiä teille kaikille sukulaisille! Toivottavasti Te viihdytte hyvin siellä. Terveisiä erikoisesti Jennylle, ja sellaiset terveiset, että tulisi tänne ja saisimme taas valvoa ja itkeä ja nauraa kikattaa yön hetket kuten koulutytöt eikä kuten nelikymmenvuotiaat naiset.
Kirjoittakaahan pian!
Sylvi
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.