Minulle niin rakkaassa julkaisussa, kuin Ilta-Sanomissa, toimittaja on intoutunut haluatkomiljonääriksikilpailun kannustamana laatimaan omat kysymyksensä, jotka hänen mielestään mittaavat yksilön yleissivistyksen määrää. Kun toimittaja ei ole sisäistänyt, mitä on yleissivistys ja kuinka se toimii, niin toimittajan laatimat kysymykset mittaavat lähinnä nimi- ja lukumuistia. Minä muistan, että esimerkiksi armeija-aikaisen kaverini, Ilkka Seivon, puhelinnumero Tapiolassa oli vuonna 1971 (ilman suuntanumeroa, koska asuin Leppävaarassa) 463838. Kun Ilkka sanoi sen minulle, en kirjoittanut sitä mihinkään muistiin, vaan sanoin, että kyllä minä sen muistan – ei ole häipynyt muistista vielä 45 vuoden jälkeen. No, onko tuo sitten yleissivistystä, jos muistaa jonkun henkilön puhelinnumeron vuodelta 1972. Eipä tietenkään. Muistan myös kuntosalin puhelinnumeron, johon pitää soittaa, että ovi avautuisi. Se on 045 (syntymävuoteni –nolla alkuun) 18 (I maailmansodan päättymisvuosi) 41 (Eliaksen syntymävuosi) 764 (laskeva sarja seitsemästä neloseen, mutta vitonen puuttuu) Määrityksensä mukaan (wikipedia) ”Yleissivistyksellä on tarkoitettu sitä tieto- ja taitomäärää, joka kansalaisten olisi hallittava voidakseen toimia ja vaikuttaa yhteiskunnassa. Käytännössä tällä ei tarkoiteta mitään tiettyä oppimäärää vaan ideaalia, jota kohti olisi pyrittävä.”

Käydäänpä läpi Iltasanomien yleissivistystä mittaavat kysymykset ja pohditaan, mitä ne oikein mittaavat ja mitä oikeastaan olisi pitänyt kysyä.

  1. Kuka soitti kitaraa Hurriganesin LP-levyllä?
    Kuinka oikean vastauksen tietäminen auttaa minua toimimaan ja vaikuttamaan yhteiskunnassa? Kysymyshän on hieman väärin asetettu, Ei LP-levyllä kukaan soita, vaan jossakin tilaisuudessa, mistä äänitys on otettu talteen. Hurriganes on, arvaan, jokin soitinyhtye, koska kysytään soittimen soittajaa. Mielenkiintoisempi kysymys olisi, miksi joku soitti kitaraa ylipäätään tuossa tilaisuudessa. Soittajista olisi mielenkiintoinen kysymys: kuka soitti HKO:ssa ykkösoboistina 30 vuotta. Vastaus on tietenkin Aale Lindgren. Hän ei sopeutunut romanitaustastaan huolimatta mihinkään pienen muusikon rooliin ja niin muodoin ei ole ensinkään stereotyyppinen romani. Vastaajalle herää varmaan kysymys, mikä on HKO. Sehän on lyhenne Helsingin kaupunginorkesterista. Samoin ehkä tuntemattomia lyhenteitä ovat OTK (onko Toivo kotona) ja SOK (se on kotona).

  2. Milloin solmittiin Pähkinäsaaren rauha? Tämän suurinpiirteinenkään tietäminen ei auta minua paljon vaikuttamaan yhteiskuntaan. Vastauksen vaikutus on sama kuin minun tietämäni lukuisten rautatieasemin välimatkat: Pieksämäki-Suonenjoki-Kuopio 38 + 50 km. (Älkää väittäkökään, että jälkimmäisen matkan pitää olla 51km; silloin kun Neulaniemessä tehtiin kilometrin oikaisu, ei sitä huomioitu aikataulussa, vaan siellä edelleenkin on 51 km - veturiaikatauluissa matka on oikein, kävin katsomassa Hyvinkään rautatiemuseossa.) Tai että Keravalta Savioon on kolme kilometriä rautateitse. So what. Mielenkiintoisempia kysymyksiä olisivat olleet: Missä on Pähkinäsaari tai keiden välillä rauha tehtiin (Maunu Eerikinpojan holhoojahallituksen ja Novgorodin välillä) tai tuliko Savonlinnasta rauhanteon jälkeen venäläinen kaupunki (tuli). Salaliittolaisteoria: onko rauhaa solmittu ensinkään, koska alkuperäistä rauhansopimusta ei ole löydetty. Ehkä yleissivistykseen voisi kuulua käsitys siitä, kauanko rauha kesti (25 vuotta).

  3. Kuka oli Rooman ensimmäinen keisari? Tähän vastaaminen oikein osoittaa jo yleissivistyksen suuntaan. Tosin Raamattunsa lukeneelle helppo nakki.

  4. Minkä aineen kemiallinen merkki on N. Typen tietäminen on melko helppoa. Olisi voinut kysyä, missä typpeä esiintyy. Vastaus = sinun keuhkoissasi. Joku kirjoitti lehdessä, kun typpirekka oli kaatunut ja vuoti, että myrkkykaasua pääsi ilmaan. Voi Sylvi-äitini – kemianopettaja.

  5. Milloin Suomi liittyi Euroopan unioniin?
    Taas vuosiluku, jonka summittainen tietäminen on arvokkaampaa kuin täsmäluku. Liittymistähän valmisteltiin pitkään, joten oikea vastaus on noin ainakin vuosien 1985-95 aikana eikä 1995 – ei se liittyminen noin vaan puskasta tullut.

  6. Montako sinfoniaa Sibeliuksella? Tämän nyt voi kyllä lukea yleissivistyksen pariin, mutta vastaus – seitsemän – ei olekaan niin yksiselitteinen. Vastaukseksi kelpaisi yhtä hyvin 8 (Kullervo-sinfonia mukaan) tai 9 (ainakin yksi osittain sävelletty, mutta hävitetty sinfonia). Jos nuo edelliset, siis ylimääräiset tiesi, niin sitten voidaan puhua yleissivistyksestä. Ainakin Sibeliuksesta puhuttaessa et jää yhteiskunnassa kokonaan mykäksi.

  7. Kuka oli Suomen toinen presidentti?Tämä viittaa jo vahvasti yleissivistykseen! Tietysti oikea vastaus oli Risto Ryti, joka astui virkaan Tarja Halosen jälkeen.

  8. Lintutaulun yhteydessä olisi voinut laajentaa sivistystä ja kysyä esimerkiksi missä taulu on maalattu ja mitä tyylisuuntaa se edustaa (taistelevia metsoja). Kuopion pitäjän Haminanlahden Lugnet-huvilassa kotitalonsa vieressähän von Wrigth sen maalasi – senhän kaikki tietävät.

  9. Mikä on Suomen korkein kohta? Tämä on tärkeää. Suomen korkein kohta on Norjassa ja nimeltään Halti, mutta eivät norjalaiset sitä takaisin anna, vaikka sen varastivatkin.

  10. Pakollinen urheilukysymys on muinaisuudesta: missä kisoissa Viren kaatui? Tämä on todellinen seniorikysymys. On tärkeää pitää historia muistissa ja muistaa, että se oli Munchen. Paremmin olisi voinut kysyä, montako urheilijaa kisoissa tapettiin.

  11. Vielä kuvitteellisia taulun henkilöitä koskeva kysymys. Tämä nyt kuuluu ilman muuta yleissivistykseen tietää kuuluisimpien taulujen henkilöt. Tosin kun vaihtoehdoiksi on annettu Alexander Stubb – Grahn-Laasonen, Kekkonen-Miina Sillanpää ja Paavo Väyrynen – Madonna, on helppo päätyä oikeaan vaihtoehtoon. Toimittaja kuitenkin ehdottaa henkilöiksi lopulta paria Väinämöinen-Louhi.

  12. Seuraavaksi matematiikkaa: mikä on ympyrän kehän pituuden suhde halkaisijan pituuteen? Sivistystä mittaava kysymys olisi ollut, mikä on piin likiarvo Raamatussa? Amerikassa seurasin saksalaisen kollegani kanssa vastaavaa ”kilpailua”. Yksi kysymys oli, mitä on ¾ desimaalisena. Minä ja Karl Heiert, se kollega, puhkesimme saksaksi nauruun – muu baarin väki piti kysymystä aivan vakavana.

  13. Sitten tulee kysymys, joka mittaa ainoastaan sitä, oletko ollut kiinnostunut jääkiekon pelaamisessa Pohjois-Amerikan liigassa jo kauankin. Jos olet, niin tiedät tietenkin, että Teemu Selänne, suomalainen jääkiekkoilija, aloitti uransa joukkueessa nimeltä Saskatchewan Gawkers. Mutta ettepä kuitenkaan tiedä, kuka teki jääkiekko-ottelussa Saipa (Saimaan pallo, Lappeenrannasta) vastaan Imatran Ketterä vuonna 1963 voittomaalin Suomen cupissa, kun varsinainen peliaika päättyi 3-3. Sehän oli tietenkin Lalli Partinen.

Minä voisin keksiä vielä liudan lisää kysymyksiä, joista kukin voi päätellä, kuuluuko vastauksen tietäminen yleissivistykseen vai ei. Esimerkiksi ”missä on Plimsollin viiva” (ei löydy Plimsollin läheltäkään)  tai ”mitä sanoo Rollen lause” tai minkälainen on Bernoullin lemniskaatta (älkääpä kuvitelko liikoja).

Tietokilpailut ovat hauskoja, mutta enemmän kuin kysymyksiin vastaaminen vaatii ovelien kysymysten laatiminen. Mahdottomia kysymyksiä ovat esim: ”Mikä ero on sorsalla”  tai miten erotetaan, onko jokin liikkeessä vai pysähtynyt. Sitten tulee vielä mahdottomampia: mitä on inertia tai mitä on dralli. Kielitieteestä sitten, mitä tarkoittaa ruotsin sana rallare. Suomenkielestäkin saa vaikeita kysymyksiä: minkä on nepain.