Helsingin sanomat 26.2.1909 ilmoittaa olevansa ”kuudesti viikossa ilmestyvä aamulehti" - taival on alussaan, koska kyseessä on vasta kuudes vuosikerta. Lehden konttori on osoitteissa Ludviginkatu 4 ja 6. Päätoimittaja-nimikettä ei vielä tunnettu, mutta Eero Erkko on ”Vastaava toimittaja”. Erkko ”tavataan toimistossa 11-3”. Eero Erkko oli Helsingin sanomien edeltäjän, Päivälehden, perustajana vuonna 1889. Lehden ilmestyminen lakkautettiin kuitenkin venäläisten hallitsijoiden toimesta vuonna 1904, koska lehti ei tuominnut tarpeeksi kirkkaasti Bobrikovin murhaa. Eero Erkolla jo vuonna 1909 oli värikäs historia takanaan. Hän syntyi 18.5.1860 ja jo vuonna 1894 oli nuorsuomalaisten edustajana valtiopäivillä ja eduskunnan syntymisen jälkeen 1907-1919 kansanedustajana. Hänet tuomittiin jostakin syystä vuosiksi 1903-1905 maanpakoon. Tuon ajan hän vietti Yhdysvalloissa ja Kuubassa. Eero Erkko kuoli 14.10.1927, siis vain 67-vuotiaana. Hänen työtään jatkoi hänen poikansa Eljas Erkko 1895-1965 ja viimein viimeinen Erkko-niminen Aatos Erkko (1932 – 2012). Aatokseen loppuikin Erkko sukunimenä, koska Aatoksen avioliitosta ei lapsia tullut. Naispuolista toimittajauraa jatkoi kuitenkin Eljas E:n tytär Patricia Seppälä (1924 – 2001) ja taas hänen tyttärensä Rafaela Seppälä. Aatos Erkko oli aikoinaan Suomen varakkaimpia, josta varakkuudesta suvun jäsenille jäi melkoinen pesämuna kullekin.

Lehden tilaushinta on koko vuodelta Helsingissä on 15 markkaa (vuoden 2017 euroina 59,51 euroa rahamuseon laskurin mukaan – aika kova hinta nelisivuisesta lehdykäisestä). Venäjälle lehden saa seitsemällä ruplalla ja Amerikkaan kahdeksalla dollarilla per vuosi. Jos lehden sai toimitetuksi aamulla yhdeksän junalle Pietariin oli se jo saman päivän iltana noin kello 22 Pietarissa.

Kokouskutsuja on tähän perjantain lehteen tullut runsaasti. Ilmeisesti ilmoitus Hesarissa ei ollut läheskään niin kallis kuin nykyisin. ”Kuolemailmoituksista” veloitetaan ”vähintään 4 markkaa (2017: 15,87 euroa). Tekstin edellä ilmoitushinta on 10 penniä palstamillimetri. mutta määrätty paikka korottaa hintaa neljänneksen. Pysyvistä ilmoituksista myönnetään alennusta – ei kerrota kuinka paljon. Erkon työpäivään verrattu toimituksen avoinnaoloaika on pitkä, klo 9-7. Tuo seiska ei tietenkään tarkoita seuraavaa aamua, vaan iltaa. ”Yksityisnumero” maksaa Helsingissä 10 p., mutta maaseudulla 15 p (eli euroina n. 40 ja 60 senttiä).

Kirjailijaliitto kokoontuu perjantaina t. k. 26 p:nä kello ½7 i.p. Catanin kahvilaan. Käsittelyssä on ilmeisesti ”Vuositili.” Lainopillisen yhdistyksen Keskusosasto ”Kokoontuu perjantain 26 p:nä helmikuuta 1909 klo ½8 i.p. Seurahuoneella. Keskusteluaineita vuosiohjelmaan otetut kysymyksen N:o 1 ja 2.

N. M. K. Y. kokoontuu Vuorikatu 17:ssa ”Perjantaina klo ½ 6 i. p. Kaikkien ylioppilasten läsnäolo varsin toivottava”.

N. P. Y:n ilmoitus on lakoninen: ”tänään klo 8 illalla.”

V.P.K. lähestyy urheilijoita: ”Luistinkilpailut sunnuntai-aamuna klo 9 Pohjoissataman  luistinradalla / Urheilukomitea.”

Erilaiset yhdistykset pitävät harjoittelusta.  Kokous-otsikon alla on luettavissa ”Akateminen Orkesteri. Harjoitus tänään klo 7 i. p. /Johtaja.” Asunto-osakeyhtiötkin kokoontuvat: ”Osakeyhtiö Korkeavuoren osakkaat suvaitkoot kokoontua varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään Kansallisklubin huoneistossa.” Kiitoksia annetaan: ”Kukista ja laulusta tohtorinna Emila Jahnssonin haudalla sekä kaikesta osanotosta syvään suruumme lausumme täten sydämmelliset kiitoksemme. / Omaiset.”

Uutta aikaa edustaa ilmoitus: ”Kihloissa. Aino Karppila Armas Ahonen Orivesi, Vilppula”. Että miten niin uutta? Vielä muutamia vuosia aikaisemmin paikkakunnan nimi oli Orihvesi. Miten lie Ainon ja Armaan tiet olivat kohdanneet, kun sentään Orivedeltä Vilppulaan on 47 kilometriä?

Kieltolakiin on aikaa vielä 8 vuotta, joten on pakko opiskella. ”S. O. N. R:n Raittiusluentokurssit Perjantaina t. k. 26 p:nä klo 7 i. p. luennoi suom. normaalilyseolla maist. Heino A. Aulanko ja tiistaina, maalisk. 2 p:nä klo 7 i. p. samassa paikassa neiti Elli Tavastähti. Pääsy vapaa.” SONR on suomeksi Suomen Opiskelevan Nuorison Raittiusliitto. Elli Tavastähti (aikaisemmin Tawaststjerna, myöhemmin Hiidenheimo) oli laaja-alainen vaikuttaja muuallakin kuin vain raittiutta ajamassa. Hän valmistui aluksi kansakoulunopettajaksi ja sitten fil.maisteriksi. Sosiaaliministeriössä Tavastähti sai lopulta köyhäinhoidon apulaistarkastajan viran, valittiin eduskuntaan vv. 1917, 1919-21, 1924-26, toimi Kokoomuksen naisten puheenjohtajana ym. Tavastähti oli syntynyt vuonna 11883 ja kuoli 1950.

Vuosikokouksia lisää: Psyykillinen Tutlkimusseura kokoontuu ”Kem.lab. luentosalissa, sisäänkäynti Hallitusk. 5 klo 7 i.p. helmikuun 28 p:nä”.

Sähkövirran käyttäjille ilmoitetaan: ”Saamme täten ilmoittaa arvoisalle yleisölle, että me niihinkin taloihin, jotka eivät aikaisemmin ole olleet johtoverkkomme yhteydessä, ilmoittamisajasta riippumatta toimitamme maksuttomasti yhdistyksiä keskustauluun”. Uutisessa ei kerrota, mitä yhdistyksiä toimitetaan – kuitenkin selvennetään: ”Katuverkkoon yhdistämisen toimitamme maksutta sekä asetamme ensi valmistuskauden alusta sähkömittarit kundiemme vapaasti käytettäviksi.” Ilmeisesti ei sanoja asiakas tai tilaaja oltu vielä keksitty. Ilmoittaja allekirjoittaa uutisensa nimellä Helsingin Sähkö Valaistus Osakeyhtiö. Kehuupa osakeyhtiö ilmoituksessa vielä: ”Valaistusvirran hintaan nähden ilmoitetaan etukäteen, kunnes tariffi yksityiskohdittain vahvistetaan, että hinta tulee halvemmaksi kuin minkään muun virranhankkijan.”

Kilpaileva sähköyritys on kuin tilauksesta samalla etusivulla. Helsingin kaupungin sähkölaitos ilmoittaa, että se ”tulee ensi valaiskauden alusta (elokuusta 1909) antamaan tasavirtaa kaikenkokoisiin valaistus- ja voimatarpeisiin. Virtaa käyttävän yleisön tiedoksi ilmoitetaan täten, että kaupungin valtuusto on oikeuttanut sähkölaitoksen: ilmaiseksi tekemään talojohdot maanalaisesta johtoverkostaan sen läheisyydessä oleviin taloihin, joista ilmoitus talojohdon hankkimisesta tehdään ennen maaliskuun 1 päivää 1909; ilmaiseksi tai määrätystä korvauksesta, riippuen johtojen tilasta uusimaan sähkölaitoksen johtoverkkoon yhdistettävät  vanhat, ohjesääntöjenvastaiset sisäjohdot. Ilmaiseksi tai kussakin tapauksessa harkinnan mukaan määrätystä korvauksesta vaihtamaan sähkölaitoksen johtoverkkoon yhdistettävät muuta järjestelmää olevat moottorit tasavirtamoottoreiksi. (IP:n huom.: tänä tasavirta/vaihtovirta-taistelua käytiin jopa USA:ssa. Edison oli tasavirran kannalla, mutta vaihtovirta sielläkin lopulta voitti. Jännitteen muuntelu on tasavirralla paljon vaikeampaa  kuin vaihtovirralla.)

Sivulla 2 alkavat sitten huvit ja muutama mainostaja: Osakeyhtiö Mercantile mainostaa ”Vettä säästäviä Turpiineja”. Aili Sorvali ”antaa Oskar Merikannon suosiollisella avulla konsertin Yliopiston Juhlasalissa.” (IP:n huom.: Ali Sorvalista ei ole jäänyt merkintöjä Googleen – Oskar Merikannon nyt kaikki tietävät.) Ravintola Princess mainostaa: ”Ensi kerran esiintyy: Neiti Ella Marietta. Moderni Humoristi.” Hänen lisäksi esiintyy ”Neiti Melissa Tomery Ital. Koloratuurilaulajatar.” ja vielä ”Neiti Adele Miska. Vieniläinen soubretti” (IP:n huom.: soubretti tarkoittaa eloisaa ja flirttailevaa roolia oopperassa tai näytelmässä.) Ja lisää esiintyjiä: ”Sisarukset Petra Lilly. Tanssiduetisteja”. Musiikkia vielä ravintolassa: ”Signor Goria Achille. Italialainen Barytonilaulaja” ja vielä ”Sisarukset Malmström. Ruotsal. duettisteja.” Kaivohuoneelta ei tarvitse paljon poistua, koska ”Kaivohuoneella joka päivä Aamiais-, Päivällis- ja Illallistarjoilua.” Vain soitto puhelinnumeroon 25 07, niin asia on selvä. Radion tuloon oli vielä 17 vuotta.

Venäjään viittaava on ”Rossijan Henkivak. toimisto Korkeavuorenkatu 28, Telef. 2789”. Rossijaan soitetaan siis ruotsiksi, muihin on vain Puhelin. Etusivulla teksti oli modernein kirjasimin, mutta sitten yhtäkkiä sivulta 3 lähtien (uutiset) kirjasintyyppi muuttuu fraktuuraksi. (IP: joillekin se tuottaa ehkä vaikeuksia, mutta ei minulle, koska olen lukenut niin paljon fraktuuratekstejä. Saksalainen asiakas ihmetteli jossakin vaiheessa, kun luin aivan sujuvasti saksaksi ja fraktuuralla kirjoitettuja tekstejä, kirkon ulko-ovien yläpuolella).

Arvi A. Karisto mainostaa myyvänsä ”M. F. Dostojewsky, Vieras rouva ja mies vuoteen alla. Kertomus.” Hintaan 75 penniä. Kirjoja ”Myydään yksittäin ja paljottain kaikissa kirjakaupoissa ja kustantajalla”.

Suomen pankki antaa kuukausittaisen tilailmoituksen: ”Suomen Bankin tila 15 p. helmik. 1909” (fraktuuralla). ”Ne pienet muutokset, jotka ovat havaittavissa, osottavat kumminkin jatkuvaa taipumusta pankin tilan heikkenemisessä siihen nähden, että kotimainen lainaus on lisääntynyt puolisen miljoonaa ja metallivarat alentuneet saman verran.” (IP: milloinkahan Suomen pankki on antanut lausunnon, että kaikki menee pirun hyvin. Esimerkiksi vuoden 1909 inflaatioprosentti oli käytännössä nolla.)

PS. Näihin Helsingin sanomien vanhoihin numeroihin pääsee käsiksi, jos on tilaaja ja lisäksi ottaa digilehden. Digilehti ei tilaajalle paljoa lisää maksa.

Äitini siis syntyi 26.2.1909 Karjalassa Kirvun pitäjässä ja Inkilän kylässä Israel ja Helena Kuisman toisena lapsena. Kellonajasta ei ole tietoa. Hänen äitinsä oli silloin 27-vuotias. Yhteensä sisaruksia tuli kuusi, enkä tiedä yhdenkään kuolleen ennenaikaisesti (paitsi yksi omaehtoisesti), mikä tuohon aikaan oli epätavallista. Helena Kuisma (syntyjään Rantalainen) oli Israelin kanssa naimisissa 7 vuotta ennen kuin lapsia alkoi tulla. Äitini syntymätalostakaan ei ole (minulla) varmaa tietoa. Äitini kertoi neiti-ikään tullessaan asuneensa yli kymmenessä paikassa – kerran jopa Kaukolassa saakka.