Filatelia on hieno harrastus. Kun kaksi filatelistia tapaa, on heidän keskustelunsa ulkopuolisesta hiukan outoa, ehkä jopa käsittämätöntä. Tässä kirjoituksessa valaisen tavallisimpia käsitteitä.

Filatelia on siitä outoa, että epäonnistumiset ovat harrastuksen ydin. Virheetön postimerkki ei paljon tunteita herätä ja on vaihtoarvoltaan mitätön. Käydäänpä seuraavassa läpi sitten arvokkaampia virheitä.

Postimerkit painetaan usean merkin arkkeina. Erottimena on perferointi. Joskus perferointi epäonnistuu ja merkki menee puolesta poikki. Tällaista sanotaan seminyymiksi. Jos seminyymi arkki pääsee myyntiin on se todella arvokas. Vielä arvokkaamaksi merkin tekee se, jos se on ehditty panna puolikkaana kirjekuoreen ja vielä leimata. Tällaista merkkiä sanotaan semigrafiksi.

Usein merkin kaivertajalle sattu tekstin kanssa kömmähdyksiä, joita ei aina huomata. Esimerkiksi hyvin arvokas on soikiomerkki vuodelta 1890, jossa valtion nimenä on ROCCIJA.

Merkin kaivertajalla on yleensä malli, jonka mukaan aihio tehdään. Joskus aihetta seurataan liiankin tarkkaan tai kaksi aihetta sekaantuu. Näin kävi Augustin Ehrensvärdille, jonka upean töyhtöhattuisen muotokuvan taustalla puhkuu kaksi Ukko-Pekka veturia. Joulumerkeissä tavallinen kömmähdys on, että kuvataan tietäjät Jeesuksen seimen ympärillä. Näinhän ei Raamatussa kerrota, vaan tietäjät menivät taloon, jossa Maria ja Josef pitivät majaa.

Ei niin helposti havaittavia puutteita löytyy jo ensimmäisistä postimerkeistä. Esimerkiksi Canterburyn herttuaa kuvaavassa ratsastuskuvassa kaikki näyttäisi olevan hyvin, mutta kun tarkkaan katsoo, niin tuossa merkissä vuodelta 1402 on herttua kadottanut miekkansa – huotra on tyhjä.

Rooman valtakunnan aikaisia postimerkkejä on säilynyt aika lailla. Jopa niin, että kuori on lähetetty postimerkin ensipäivänä. Esimerkiksi Paavalin kirje thessalonikialaisille on päivätty vuoden 83 nisakuun iiduksena. Huvittavaksi kirjeen tekee se, että osoite on väärin: kirjeessä on osoite Teltantekijänkuja 3, 3300 Thessalonikii, vaikka vastaanottaja Pontius Paurelius asui silloin osoitteess Sandaalikuja 43.

Anakronismit ovat melko tavanomaisia, mutta hyvin haluttuja, postimerkeissä. Kuuluisa on esimerkiksi postimerkki, joka kuvaa ruotsalaisten ristiretkeläisten saapumista Aurajoen rantaan: kuva on muuten siisti, mutta Aurajoen lautta Föri vähän sotkee aihetta.

Suomen itsenäisyyden rahasto julkaisi merkin, jossa Lenin allekirjoittaa Suomen itsenäisyysjulistuksen. Merkki on muuten komea, mutta Lenin ei osannut kirjoittaa eikä lukea.

Suomen luontoa esitellään postimerkeissä taajaan. Ehkä huippuina ovat sarvikuono ja leijona taistelemassa.

Historiallisia tapahtumia kuvaillaan merkeissä tuon tuostakin. Esimerkiksi Koljonvirran taistelua ja Sven Tuuvaa pidetään esillä. Nyt kuitenkin merkissä venäläiset hyökkäävät vasemmalta ja Sven puolustaa siltaa oikealla. Koljonvirta näyttää virtaavan yläjuoksuun päin.

Hauska kömmähdys on sattunut sille, joka on liimannut karhumerkin päälaelleen kirjekuoreen. Sekin on mennyt postista läpi.