Huuhaata dieetin varjossa

Hyvinvointipaussi kertoo: Kehon puhdistaminen kuona-aineista on välttämätöntä erilaisten tautien ja terveyshäiriöiden ehkäisemiseen. Säännöllinen syvälämmön saaminen on tehokasta ja helppoa. Haitallisia kuona-aineita kehossa ovat mm. rasva ja kolesteroli, jotka pääsevät kehoomme ruoasta, jotka syvälämmön avulla voidaan hikoilun seurauksena poistaa kehosta.

IP huom.: Jos kehosta poistetaan rasva ja kolesteroli, ihminen kuolee. Puhdistaminen kuona-aineista on täyttä huuhaata. Ihmisellä ei ole kehossaan mitään kuona-aineita, joita pitäisi hikoilla pois. Miljardit ihmiset ovat pärjänneet kehdosta hautaan poistamatta erityisesti yhtään mitään kuona-aineita kuin ulostamalla puhumattakaan hikoilusta syvälämmössä.

yle

Professori arvioi personal trainerin ruokalistan: "Outoa ettei näitä kyseenalaisteta enempää"

Fogelholm, professori

– Kookosöljy ei edistä terveyttä, tämä on aivan urbaania legendaa. Kookoksen enimmäkseen keskipitkäketjuiset rasvahapot eivät kylläkään ole tyydyttyneistä rasvoista kovin pahoja sydäntautien kannalta, mutta mitään hyötyä niistä ei ole. Sama koskee MCT-öljyjä, jotka ovat myös näitä keskipitkiä rasvoja.
– Voin ja MCT-öljyjen lisääminen kahviin on minusta kahvin väärinkäyttöä (no, tämä nyt on mielipide) ilman mitään terveydellistä perustaa.

Kokko, personal trainer

– Kookos- sekä MCT-öljyt ovat parhaimpia tyydyttyneen rasvan lähteitä, jotka antavat tasaista energiaa keholle sekä aivoille ja auttavat painon­hallinnassa. Jokainen voi kokea tämän itse ilman tieteellisiä tutkimuksia. Myös sokerinhimot saada usein kuriin näiden hyvien rasvojen kautta. Itse en edes kutsuisi meidän rakasta Juhla Mokkaa kahviksi, sen maun ja laadun takia, joten sen nauttiminen se vasta pahinta kahvin väärinkäyttöä on!

[IP:n huomautus: tässä on huuhaauskontojen perusta kerrottu: ”jokainen voi kokea tämän itse ilman tieteellisiä tutkimuksia”. Siis ravinnonsaantia ei pitäisi tieteellisesti tutkia, koska jokainen voi mutu-menetelmällä tunnistaa terveellisen ja ravitsevan ravinnon. Oi pyhä personal trainer – mikä viisaus! Siis: mikä typerys. Jos kummin kaimakin parantui, niin miksipä et sinä syömällä sontaa.]

 

Tomi söi suositusten mukaan ja lihoi 6 kiloa - professori tyrmää testin

Tiistai 1.3.2016 klo 06.05

Iltalehti 1.3.2016: Personal trainer söi ravitsemussuositusten mukaan 30 päivää ja lihoi 6 kiloa. Professori tyrmää testin. 

Personal trainer Tomi Kokko söi 30 päivää virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti ja teki kokeilustaan dokumenttielokuvan.

Kokko on päähenkilö lauantaina ensi-iltansa saavassa dokumenttielokuvassaan 30 päivän ihmiskoe - viralliset ravintosuositukset puntarissa.

Kokko kertoo, että virallisten ravintosuositusten mukaisesti eläminen sai hänet voimaan huonommin kuin aiemmin.

Kokon mukaan hänen painonsa nousi 30 päivän kokeilun aikana 6 kiloa. Myös rasvaprosentti kohosi 2,5 prosenttia. Lisäksi Kokko koki, että hänen vireystasonsa laski huomattavasti ja verikokeissa oli havaittavissa 30 prosentin romahdus d-vitamiinitasoissa. Kokko ei halua vielä ennen dokumenttinsa ensi-iltaa paljastaa enempää kokeilunsa sisällöstä ja tuloksista.

Mieheltä otettiin ennen ja jälkeen kokeilun Helsingin antioksidanttiklinikalla kattavat verikokeet ja mitattiin kehonkoostumus. Lisäksi hän suoritti kuntotestin maksimaalisen hapenoton mittaamiseksi.

IP:n huom.: se että Kokolta otettiin ennen ja jälkeen koetta kattavat verikokeet sekä mitattiin kehonkoostumus ja testattiin hapenotto, ei verifioi yhtäkään Kokon johtopäätöstä koskien amatöörimäisestä kokeilustaan. Argumentti on yhtä vahva, kuin että Kokko opetteli ennen koetta johtamaan toisen asteen yhtälön ratkaisukaavan ja kokeen jälkeen ynnälaskun.

Kokko on tullut tunnetuksi voimakkaasta virallisten ravintosuositusten vastaisesta linjastaan. Hän itse on suosinut jo 10 vuoden ajan hyvin erilaista ruokavaliota, ja on huomannut sen toimivaksi myös tuhansille asiakkailleen. Kokko karsastaa muun muassa viljoja ja maitotuotteita. (IP:n huomautus: vain pajunköysi puuttuu ruokavaliosta.)

- Ruokavalioni koostuu pääasiassa rasvoista, jopa 60-70 prosenttia on rasvaa. Syön paljon tyydyttyneitä rasvoja, kookosöljyä ja eläinrasvoja. Isoin ero tässä kokeilussa oli, että energianlähde vaihtui rasvoista hiilihydraatteihin: viljaan, kauraan, perunaan ja leipään, Kokko kertoo.

(IP:n huom. Ei ole olemassa viranomaista, jonka tehtävänä on antaa virallinen ravintosuositus. Ihmisille ei tule sakkoja, jos hän syö ravintosuosituksesta poikkeavan ruokavalion mukaan. Varsinkin suomalaiset ovat rakastuneita ”viralliseen”: urheilukilpailuista voi olla olemassa virallinen tuloslista, vaikka mikään viranomaistaho ei kilpailua järjestänytkään. Itse asiassa artikkelin osa yllä herättää kysymyksen, kuinka monen ravintosuosituksen mukaan Kokko dieettinsä vei läpi?)

Professori tyrmää

Dokumentissa nähdään ravintoalan asiantuntijoina professorit Pekka Puska ja Kari Salminen. Mukana ovat myös lääkärit Olli Sovijärvi ja Taija Somppi ja lisäksi näkemyksiään esittelevät Karita Tykkä, Jaakko Halmetoja, Olli Posti ja Teemu Arina.

Haastateltavaksi on päässyt myös valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen, professori Mikael Fogelhom. Hän tyrmää täysin Kokon kokeilun ja dokumentin.

Fogelholm ei ole nähnyt dokumenttia, mutta pitää sen koko lähtöajatusta vääränä.

- Tomi Kokko ei lähde vilpittömästi kokeilemaan ravintosuositusten mukaista ruokavaliota vaan hän lähtee osoittamaan, että niistä ei ole mitään iloa. Lisäksi se on hänen tulkintansa ravitsemussuosituksista, ja mitä olen käsittänyt, niitä on tulkittu ehkä hieman kärjistäen, Fogelholm sanoo.

- Toivon, että ihmiset pystyvät näkemään, miten tyhmä ja järjetön temppu tuo on. Toiset ihmiset kyllä varmasti ovat innoissaan, kun joku sanoo, että oikein onkin väärin, hän harmittelee.

Kokko kertoo, että hän haluaa herättää dokumentillaan ajatuksia.

- Haluan avata ihmisten silmät ja parantaa suomalaisten terveyttä. Meillä on tosi paljon pinttyneitä käsityksiä ruokavaliosta. Moni syö sillä tavalla kuin on aina syönyt eikä uskalla kokeilla mitään uutta, Kokko sanoo.

- En yritä tällä todistaa, että minun tyylini on oikea ja jonkun muun väärä. Mutta olen tuhansia asiakkaita seuraamalla nähnyt, kuinka kokeilemalla uutta paino putoaa, vireystaso paranee ja kaikenlaisista haittavaikutuksista pääsee eroon. Minulle se oli ihan tarpeeksi pitkä kokeilu. Erot olivat valtavat testituloksissa, mutta myös jaksamisessa, Kokko summaa.

(IP: Näin väittää Kokko esittämättä yhtään kokeilun tulosta tilastona. Kuinka mitataan esimerkiksi vireystila, se olisi hauska tietää. Kuinka mitataan jaksaminen: siihenkin tarvitaan varmaan jokin uusi mittari. Siis tulokset ovat pelkkää mutu-tietoa ilman faktoja.)

Riittämätön testi

Fogelholm muistuttaa, että ravintosuositusten ideana on etsiä yhdistelmiä, jotka todennäköisimmin edistäisivät yleisesti ihmisten terveyttä. Suosituksissa on otettu huomioon laaja tutkimustieto ravintoaineiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä.

- En kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään, että mitä hän tällä dokumentilla pystyy todistamaan muuta kuin sen, että hänen mielestään ravitsemussuositukset ovat jostain syvältä. Miten ihmeessä yhden ihmisen tulos voisi jollain tavalla kumota jonkun sellaisen tuloksen, joka on saatu sadoillatuhansilla ihmisillä, Fogelholm ihmettelee.

Fogelholmin mukaan Kokon 30 päivän kokeilu on aivan liian lyhyt ja osallistujia liian vähän.

- Jos haluttaisiin oikeasti jotain saada selville, pitäisi kokeen kestää vähintään kolme kuukautta, mieluummin vaikka vuosi ja osallistujia olla tuhat.

Fogelholmin mielestä ruokavalion äkillinen muuttaminen voi sinänsä jo aiheuttaa vaivoja.

- Kun on tottunut syömään tietyllä tavalla ja muuttaa ruokavaliota, voi vaikka olla niin, että kuidun saannin lisääntyminen tuottaa aluksi suolistovaivoja.

- Uskon, että Kokko keskittyy tässä dokumentissa siihen, miltä hänestä itsestä tuntuu. Ravitsemussuositukset eivät perustu siihen, että miltä ihmisistä tuntuu vaan ne perustuvat sairauksiin, Fogelholm huomauttaa.

Kokko kertoo, että virallisten ravintosuositusten mukaisesti eläminen sai hänet voimaan huonommin kuin aiemmin.

Kokon mukaan hänen painonsa nousi 30 päivän kokeilun aikana 6 kiloa. Myös rasvaprosentti kohosi 2,5 prosenttia. Lisäksi Kokko koki, että hänen vireystasonsa laski huomattavasti ja verikokeissa oli havaittavissa 30 prosentin romahdus d-vitamiinitasoissa. Kokko ei halua vielä ennen dokumenttinsa ensi-iltaa paljastaa enempää kokeilunsa sisällöstä ja tuloksista.

Mieheltä otettiin ennen ja jälkeen kokeilun Helsingin antioksidanttiklinikalla kattavat verikokeet ja mitattiin kehonkoostumus. Lisäksi hän suoritti kuntotestin maksimaalisen hapenoton mittaamiseksi.

Kokko on tullut tunnetuksi voimakkaasta virallisten ravintosuositusten vastaisesta linjastaan. Hän itse on suosinut jo 10 vuoden ajan hyvin erilaista ruokavaliota, ja on huomannut sen toimivaksi myös tuhansille asiakkailleen. Kokko karsastaa muun muassa viljoja ja maitotuotteita.

Trainer 4u blogi

Kokemustarinat eivät korvaa tiedettä

Kokemustarinat ovat kiinnostavia, mutta ne eivät korvaa tieteellistä tutkimusta. Uskomukset eivät voi toimia perustana suosituksille tai valmennukselle.

Me ihmiset olemme taipuvaisia puoltamaan omia ennakkokäsityksiämme tukevaa tietoa. Keräämme todisteita ja muistamme asioita valikoivasti, jotta käsityksemme säilyisi ehjänä riippumatta siitä, onko käsitys totta vai ei. Tätä kognitiivista vinoumaa kutsutaan nimellä vahvistusvinouma, ja sorrumme siihen jatkuvasti, huomaamattamme, täysin tiedostamatta.

Vahvistusvinouma on yksi kymmenistä ellei jopa sadoista tunnetuista kognitiivisista harhoista. Vastaavista virhepäätelmistä löytyy pitkä lista Wikipediasta. Aiheesta on kirjoitettu myös useita kirjoja, kuten vuonna 2002 Nobel-palkitun käyttäytymistieteiden tutkijan, Daniel Kahnemanin, erinomainen teos Thinking, Fast and Slow. Kirja avaa hyvin sitä, miksi yksilön kokemuksista kumpuava intuitiivinen päättely tuottaa huonosti luotettavaa tietoa. Päättelykykymme kätkee sisälleen lukemattomia sudenkuoppia ja sokeita pisteitä. Tämä tiedetään, koska asiaa on tutkittu.

Kahnemanin sanat palasivat mieleeni eilen, kun silmäni osuivat päivän lööppeihin. Iltalehdessä personal trainer Tomi Kokko kertoo syöneensä virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti kuukauden ajan ja lihoneensa 6 kiloa. Jutun mukaan suositusten mukaisesti eläminen sai hänet voimaan huonosti.

Kokko tuli alunperin julkisuuteen toukokuussa 2015, kun Yle kirjoitti hänen poikkeuksellisista ruokasuosituksistaan. ”Ruokavalioni koostuu pääasiassa rasvoista, jopa 60–70 prosenttia on rasvaa. Syön paljon tyydyttyneitä rasvoja, kookosöljyä ja eläinrasvoja”, Kokko sanoo. Hänen mielestään viralliset ravitsemussuositukset pitäisi kääntää ylösalaisin. Esimerkiksi punainen liha, jota suosituksissa neuvotaan vähentämään, on Kokon sanoin ”yksi terveellisimmistä ruoista maan päällä”. Viljatuotteet hän puolestaan heittäsi roskakoriin, ja hedelmissäkin on liikaa sokeria. Suosituksensa Tomi Kokko perustaa omiina kokemuksiinsa sekä asiakkailtaan samaansa palautteeseen.

Ennen kuin upotan kinttuni yhtään syvemmälle ravitsemuskeskustelun suohon, tehdään yksi asia selväksi. Tomi Kokko ei edusta kaikkia Suomen personal trainereita eikä suomalaista personal training -alaa. Hän ei ole tyyppiesimerkki siitä, miten liikunta-alalla toimitaan, mitä personal trainer -koulutuksissa opetetaan tai miten asioita yleensäkään lähestytään. Tomi Kokko edustaa vain ja ainoastaan itseään.

Meillä Trainer4Youlla on kristallinkirkas näkemys siitä, mitä hyvä valmentaminen tarkoittaa. Mielestämme valmennuksen ei tule perustua valmentajan omiin kokemuksiin tai uskomuksiin, vaan vertaisarvioituun tieteelliseen näyttöön ja luotettavien asiantuntijatahojen suosituksiin. Kokemusperäisellä tiedolla on aikansa ja paikkansa, mutta se ei kelpaa valmennuksen perustaksi.

Ravitsemussuositukset puntarissa?

Tomi Kokon tempaus oli osa hänen tähdittämäänsä dokumenttielokuvaa 30 päivän ihmiskoe – viralliset ravintosuositukset puntarissa. Elokuva saa ensi-iltansa tulevana lauantaina. Luonnollisestikaan en ole vielä nähnyt dokumenttia, mutta jo sen mainos herättää kysymyksiä.

Julisteessa Kokko poseeraa kuin Suomen Morgan Spurlock kannatellen sylissään ruisleipää, rasvatonta maitoa, margariinia ja lenkkimakkaraa. Edustaako tämä valikoima hyvin ravitsemussuosituksia? Mielestäni ei. Jos ravitsemussuosituksia oltaisi testaamassa, sylissä kuuluisi olla paremminkin vihanneksia, marjoja, hedelmiä, papuja ja linssejä, kalaa ja pähkinöitä. Ihmettelenkin onko Kokko lainkaan lukenut virallisia ravitsemussuosituksia?

Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Yllä näet Valtion ravitsemusneuvottelukunnan laatiman ruokakolmion – siis sen saman kolmion, joka Tomi Kokon mukaan pitäisi kääntää päälaelleen. Näin ollen eniten kuuluisi syödä sipsejä, limsaa, makkaraa ja leivonnaisia ja kaikkein vähinten kasviksia, hedelmiä ja marjoja – sitäkö Kokko suosittelee? Tuskinpa kuitenkaan. Edelleen ihmettelen onkohan Kokko tarkistanut, mitä suosituksissa todella sanotaan?

Tietääkseni Tomi Kokolla ei ole ravitsemustieteellistä taustaa, eikä hän ole suorittanut personal trainer -koulutusta. Sen sijaan hänellä on markkinoinnin tutkinto australialaisesta oppilaitoksesta. Ehkäpä markkinoinnin asiantuntijana Kokko onkin valinnut sanansa mediakohu mielessään? Ehkäpä myös julisteeseen valittiin maitoa, margariinia, ruisleipää ja makkaraa juuri siksi, että ne jakavat mielipiteitä, eikä siksi, että ne edustaisivat ravitsemussuosituksia?

Ihmettelen myös mainittua painon nousua – 6 kiloa kuukaudessa on paljon. On hyvin epätodennäköistä, että liikunnallinen, terve mies lihoisi vahingossa näin hälyttävästi. Kuten ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm toteaa MTV:n sivulla, se edellyttäisi yli 1000 kilokalorin päivittäistä energiaylimäärää. Herää väistämättä epäilys, että lihottiko Kokko itseään tarkoituksella, joko tiedostaen tai tiedostamattaan?

Oli miten oli, nyt seuraa tärkeä huomio. Vaikka Tomi Kokko olisi syönyt prikulleen suositusten mukaisesti, hänen kokeensa ei siltikään riittäisi kumoamaan suosituksia – eikä sen kummemmin todistamaan niitä oikeiksi. Ja juuri se on asian ydin. Suosituksia ei perusteta yksittäisten ihmisten kokemuksiin vaan tieteelliseen näyttöön. Tomi Kokon kokeilu on vain yksi lyhytkestoinen, tuhansille sekoittaville tekijöille ja kognitiivisille vinoumille altis henkilötarina. Sen pohjalta ei voida yleistää mitään.

Suurimmalle osalle teistä tämä on varmasti selvää pässinlihaa. Voin silti kuvitella, että ne henkilöt, jotka jo valmiiksi pitävät ravitsemussuosituksia huonoina, näkevät Kokon tempauksen vahvistuksena ajatuksilleen. Fakta kuitenkin on, että suomalaiset eivät sairastu ravitsemussuositusten takia. Vain aniharva noudattaa suosituksia, ja nimenomaan se on ongelma. Yhdeksästä ravitsemussuosituksesta miehet saavuttavat keskimäärin 3 ja naiset 3,8 suositusta. Puoli kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä käyttää vain joka viides miehistä ja naisista. Se on ongelma, ja se tiedetään, koska asiaa on tutkittu.


Jos kaipaat tietoa siitä, miten ruokavalion terveysvaikutuksia tutkitaan, suosittelen lukemaan Trainer4You-kouluttajan ja ravitsemustieteen tohtorin Reija Männikön mainion artikkelisarjan aiheesta. Kurkkaa samalla Iltalehdestä, mitä Trainer4You Personal trainer Antti Rossi tuumaa ravitsemussuosituksista.

IP huomautus. Kun joku puhuu tai kirjoittaa ”virallisista ravintosuosituksista”, on hän jo lähtökohtaisesti ns. ULA:lla aiheestaan. Suomessa ei ole mitään viranomaisia, jotka voisivat antaa ”virallisia” ravintosuosituksia. Siis ei ole kerta kaikkiaan olemassa mitään virallisia suosituksia. Virallisten suositusten metsästäjät ovat salaliittoteoreetikkoja, jota metsästävät sellaista mitä ei ole. Samaan kastiin lukeutuvat vesijohtoveden fluoraamista (fluoridioksidi) vastustavat huuhailijat, jotka eivät huomanneet, että fluori(-dioksidin) lisääminen veteen lopetettiin jo 18 vuotta sitten. Personal trainer ei ole suojattu ammattinimike – kuka tahansa voi julistautua olevansa personal trainer (minun personal trainer on tietenkin vaimoni, ilman julistustakin).

(IP) Omat luulot voittavat faktat

Jopa entisellä työpaikallani törmäsin ihmisiin, joilla oli kummallisia ja harhaisia käsityksiä tieteestä ja tieteellisestä metodista. Jopa yliopistossa jotain koulutusta saaneilla oli käsitys: ”tiede ei tiedä kaikkea”. Sanonta on aivan yhtä mielipuolinen kuin että ynnälasku ei tiedä kaikkea. Tiede sinänsä ei tiedä mitään: vain jotkut yksittäisten kokeiden tai koesarjojen tulokset voivat ”tietää jotain”. Erään työkaverin kanssa jouduin tuloksettomaan juupas/eipäs väittelyyn, kun hän sanoi, että ”tiede sanoo aina lopullisen sanan ja on 100-prosenttisesti oikeassa”. Eipä voisi enää paljon enemmän väärin sanoa tieteellisistä kokeista. Nehän määrityksensä mukaisesti sisältävät poikkeuksetta ja aina epävarmuustekijän – milloin isomman milloin pienemmän. Mistään tieteellisestä kirjallisuudesta ei löydy sanontaa: tämä koe antoi vuorenvarman todistuksen siitä ja siitä. Se on itse asiassa jo tieteellisen koetuloksen ominaisuus, että siihen liittyy aina jokin epävarmuus. Mutta tämä kaveri oli sataprosenttisesti vakuuttunut siitä, että tiede sanoo aina 100-prosenttisen viimeisen sanan. Mikään todiste ei saanut hänen päätänsä kääntymään tai edes miettimään, oliko hänen sanomansa sittenkään 100-prosenttisesti oikein,  vai pitäisikö vielä vähän miettiä. Ehkä kaverin uskonnollinen körttiläistausta antoi hänen väitteelleen ylimääräisen ja tukevan selkänojan.

Jos faktat eivät miellytä, sanotaan esimerkiksi, että salaliittolaiset ovat väärentäneet oikeat tulokset. Entisen työpaikan ruokalan pöydässä kerran tokaisin, että Irakin sodan aikana kuoli vähemmän amerikkalaissotilaita, kuin rauhantilan aikana. Irakissa oli niin paljon vähemmän liikennettä jossa kuolla, sotatoimissa oleminen oli turvallisempaa kuin auton ajaminen highwaylla. Yksi Pelle peloton hihkaisi heti: ”tuosta en kyllä usko sanaakaan”. Hän siis oman mutu-tuntemuksensa perusteella julisti Yhdysvaltain kongressin julkaisemat tilastot salaliitoksi, jota ei kukaan USA:ssa ymmärtänyt paljastaa, vaan se tilasto meni kansaan kuin vanhaan ihmiseen.

Varsinkin liikenne on sellainen pyhän lehmän jätös, josta jokaisella on mutu-tietonsa, jota ei poliisin tai Liikenneturvan väärentämät tilastot kumoa. Hirvikolarithan ovat tosi vahingollisia ja niitä sattuu tuhkatiheään. Kyllä hirviä pitäisi vähentää, että kuolonkolarit vähenisivät. Jos vuonna 2012 hirvikolareissa kuolleet palautettaisiin henkiin, niin montahan niitä olisi. Vastaus on nolla: vuonna 2012 hirvieläinkolareissa ei kuollut yhtään henkilöä. Koko liikenteessä kuolleiden määrä oli silloin 255 ihmistä. Suomessa on neljä vuodenaikaa, kuten hyvin tiedetään. Mikähän niistä on onnettomuusalttein, kun tarkastellaan pelkästään tieltä suistumisia. No, tietenkin talvi, silloinhan niitä onnettomuuksia vasta sattuukin. Kuitenkin tilastojen mukaan kolmas osa suistumisonnettomuuksista sattuu kesällä. Yleisin onnettomuustyyppi kesällä on kuiva keli yön aikana (73 prosenttia), kuljettaja alle kaksikymppinen mies, puolet ajajista humalaisia, lähes puolet ilman turvavöitä ja autolla liikaa nopeutta – joko tilannenopeus tai yleinen nopeusrajoitus ylitetty (lentääkö auto 80 kilometrin tuntivauhdissa 50 metrin matkan metsään?).

Salamat ovat tosi vaarallisia ihmisen päähän osuessaan. Kuinkahan vaarallisia ne oikein ovatkaan. Salamaniskuihin kuolee keskimäärin yksi ihminen kahdessa vuodessa.

Mutta mutu on niin paljon tehokkaampi kuin vaivalloinen tilastojen selaaminen (jotka tilastot on tuntematon salaliitto väärentänyt), että eletään vain mutu-tiedoilla. Ei se nyt niin pahaakaan ole, ellei mutu-tiedon vakuuttamana kielletä rokotusta tuhkarokkoa vastaan pieniltä lapsilta tai verensiirtoja uskontoperusteisesti. Narkolepsia on viimeinen niitti, joka estää rokotukset. Tässä tulee mukaan kausaliteetti: rokotus ensin sitten narkolepsia. Kuitenkin tilastollista yhteyttä on melko vaikea johtaa, koska tuo rokotus annetaan juuri siinä iässä, jonka jälkeen narkolepsia voi syntyä jos on syntyäkseen. Nuo syy-seuraussuhteet eivät ole aina niin selviä kuin luulisi. Hirvieläinkolaritutkimuksessa päästiin johtopäätökseen, että ihmiset ajoivat useimmiten hirvikolarin kotinsa lähellä. Tästähän voisi vetää johtopäätöksen, että kotiseudun hirvet ovat ärhäkämpiä laukkaamaan tielle, kuin vieraspaikkakunnalla ajellessa. Syy lienee melko selvä: enimmät ajot omalla autolla ajetaan oman kodin läheisyydessä.