Jostakin syystä Sylvi Pärssisen monien jäämistössä olleiden sanomalehtien joukossa on Uusi Suometar tuolta päivältä. Ehkä talteenoton syynä on ollut jokin ilmoitus, joka lehdestä on leikattu pois. Sitä leikettä ei ole tallessa. Leikkeen on luultavasti tarvinnut Israel Kuisma. Kuitenkin sekin mitä on jäljellä, on mielenkiintoista luettavaa. Vaikka lehden asiat painottuvat Helsinkiin, kerrotaan siinä asioita muualta Suomesta ja maailmalta. Ison osan lehdestä vievät viralliset ilmoitukset. Valtiopäivät ovat alkamassa ja se näkyy hotellien asukkaiden luettelossa.
Uusi Suometar vuodeksi tilattuna Helsingissä maksoi 16 m., Maaseudulle toimitettuna 18 m. ja Wenäjällä 8 rupl.
Toimittajakunnasta erottuu I.K. Inha, myöhemmin tunnettu Itä-Karjalan valokuvaajana ja tutkijana. Ruotsinkieliset ilmoitukset ”suomennetaan ilman eri maksua”.
J u n a t
”Päivälistassa” kerrotaan mm. junien lähtö- ja tuloajat. Minulla on edellisen vuoden 1898 Turisti, joten aikatauluja voin verrata siihen. Helsingistä lähtevät junat on kaikki lueteltu, esimerkiksi klo 7,15 a.-p. lähtee matkustajajuna Porvooseen, Hämeenlinnaan, Tampereelle, Poriin, Raumalle, Jyväskylään, Vaasaan ja Turkuun. Ihan niin moneen paikkaan ei juna kulkiessaan hajoa, vaan kyse on yhteyksistä. Tätä junaa ei ollut edellisen vuoden aikatauluissa. Sen sijaan Pietarin postijuna, lähtöaika 9,30 a.-p. on säilyttänyt lähtöaikansa ja määränpäänsä.
Junien tuloajat kerrotaan niin paikallisjunien kuin matkustajajunien osalta. Ainoa ”pikajuna”-tittelin saanut lähti edellisenä vuonna Helsingistä klo 22.50 Pietariin, mutta sitä on tänä vuonna aikaistettu lähtemään tasan klo 22. Edellisvuonna samainen pikajuna saapui Helsinkiin klo 9.40, mutta tämän vuoden aikataulussa saapuminen on 10,8. a.-p.
”Ruumisjunat” kulkivat sunnuntaisin ja keskiviikkoisin Malmille. Lähtö Helsingistä klo 12,15 i.-p. ja saapuminen Malmille 12,47 i.-p. Malmin hautausmaalla jää aikaa pari tuntia, juna lähti takaisin k:lo 2,45 i.-p. ja saapuu Helsinkiin k:lo 3,14. Alamäkeen matka meni kolme minuuttia sukkelammin. (Malmin hautausmaalle Helsingistä oli matkaa noin 13 kilometriä).
Ulkomaidenkin rautateistä kerrotaan pitkähkössä jutussa. Afrikassa puuhataan yhtenäistä rautatietä Kapkaupungista Kairoon. Melkoisia pätkiä sieltä vielä puuttuu ja hankalaksi tekee rakentamisen ei maasto vaan politiikka. Saksahan hallitsee Itä-Afrikkaa Viktoriajärven toisella puolella eivätkä välit aina Englannin kanssa ole parhaat. Englantilainen Cecil Rhodes on hankkeen puuhamies ja hänen ”pitäisi näinä päiwinä saapua Englantiin, jossa hän aikoo pyytää Englannin hallituksen apua suurenmoisen tuuman toteuttamiselle, rautatien rakentamisen Buluwagosta Tanganjikan järwelle”. Näin suurenmoisen miehen muistolle piti perustaa hänen nimeään kantava valtiokin, Rhodesia, jonka nimenä nykyään on Zimbabwe
H o t e l l i e n a s u k k a i t a
Otsikon “Matkustajia” alla luetellaan niin hotelleissa kuin “vieraskodeissa” ja “yksityis-asunnoissa” majailevat tittelien kera. Seurahuoneella asuvat mm. ”kaupp. Mose Hampurista”, ”par. Wrede rvn Arrajoelta” ja ”kapt. Fellman Lahdesta”. Kämpin hotellissa asuvat esimerkiksi ”tir. Huoponen Kirvusta” ja ”luutn. Lagus rvn Turusta”. (Arvaan että ”rvn” tarkoittaa rouvineen, mutta monikosta huolimatta kuitenkin useimmiten oli kysymyksessä vain se yksi käskynhaltija.) Kleineh hotellissa asuvat toimittaja, hra, valtiopäivämies, kapteeni, tohtori, kauppaneuvos, hra, neiti, rouva ja kirjakauppias. Uudessa hotellissa mennään jo tavallisempaan suuntaan, siellä asustavat mm. rakennusmestari Flinck Kuopiosta ja maanviljelijä Säijälä Mäntsälästä. Patria hotellissa on vielä enemmän pelkkiä herroja, mutta löytyypä sieltä paroni ja maisteri. Villensaunan hotellissa on jo faktoreita ja farmaseutti. Valtiopäivämiehiä on tullut sinne asumaan Romppanen Rääkkylästä, Laitinen Nilsiästä, Neiglick Nurmelta ja vielä Pitkänen Rääkkylästä. Vielä mainitaan Rautatien hotellin ja Kalevan hotellin asukkaat.
Vieraskoti on kelvannut maanviljelijälle ja kauppa-apulaisella, mutta valtiopäivämies Halonen Enontekiöltä on hänkin tällaiseen majapaikkaan tyytynyt.
Yksityisasunnoissa on vieraita Lohjalta, Oulusta, Wiipurista, Porista, Poltavasta everstiluutnantin rouva Minkoff., onpa vielä mukana kaupp. Wuohelainen Pyhäjärveltä ja Porvoon piispa Råbergh, piispa asuu Estnäsinkadun numerossa 7.
Råbergh oli Porvoon hiippakunnan piispana 1892-1920. Kapteeni Fellman on Lahdessa hyvin tunnettu henkilö ja hänen nimensäkin vielä muistetaan monissa yhteyksissä. Saara Hakaste, dosentti KT, valmistelee elämänkertakirjaa tästä lahtelaisesta kuuluisuudesta. August Abraham Fellman (1839-1912) oli suurliikemies, kapteeni, hovineuvos ja säätyvaltiopäiväedustaja 1891 alkaen. Ehkäpä niissä merkeissä nämä kaksi olivat Helsinkiin tulleet, koska valtiopäivät olivat juuri alkamassa Uudessa Suomettaressa olleiden eri säätyjen järjestyskokousilmoitusten mukaan.
P a l v e l u k s e e n h a l u t a a n, p a l v e l u s t a h a l u a a
Voin valmistus oli tärkeää, voi oli vientitavaraa. Niinpä J. Enroth haluaa palvelukseensa höyrymeijeriinsä seuraavanlaista: ”Mejerska, taitava ja tottunut valmistamaan ensiluokan voita Englandi markkinoita varten”. Otteet todistuksista ja palkkavaatimuksista piti lähettää osoitteella Lohja & Värlö. Jämsäänkin haetaan ”Mejerskaa”. Nyt ilmeisesti kysyntä vastaa tarjontaa, koska ”palvelusta haluaa … 2 mejerskaa, jotka voivat valmistaa ensiluokan voita Englantiin”.
Maamiesten kaupassa saisi heti ”edullisen paikan” ”vanhempi kauppapalvelija täysin taitava”. ”Kirjansitojan sällille” olisi Hämeenlinnassa ”työtä pitemmäksi aikaa”.
Ihan napilla ei pelata Sairalassa, Inkilän vieruskylässä. Ilmoitus sanoo, että 100 miestä otetaan vielä ”halon hakkuun Sairalan aseman lähellä Kohtamaan metsissä”. Palkkaa maksetaan 2 mk syli ja työ kestää yli kesänkin. Halot ovat 14 ½ tuumaa pitkiä.
S u f f r a g e t i t
Uutinen kertoo Englannin suffragettien vähän naurettavistakin toimista. Ehkä suffrageteille olisi ollut tilausta Suomen Suuriruhtinaskunnassakin. Nimittäin eräs ilmoitus kertoo, että ”Naiset ja Herrat! Hyvää ja voimakasta ruokaa tarjotaan siististi ja halvalla kerroittain ja kuukausittain Mikonkantu 22:ssa. Huom! Tarjoilu eri ruokasalissa naisille.” – Ilmoituksessa ei siis sanota, että ”tarjoilu eri ruokasalissa miehille”.
K i e l i l a u s e l m a t
Suomenkieli sanomalehdissä yli sata vuotta sitten on kyllä käsitettävää, mutta sisältää nykyisessä korvassani hieman huvittavilta vaikuttavia sanoja ja sanontoja. Eivät ne silloin mitään huvittavaa lukijassa varmaankaan aiheuttaneet. Esimerkiksi vuokralle tarjotaan ”9 huonetta tai useampiakin! keittiöineen, etehisineen mukavuuksineen”. Sotilasvirkataloa Pieksämäen Nikkarilassa tarjoaa Ruununvouti Hj. Lang vuokralle, ”vuotuinen arenti ruunulle tekee 39,5 htl viljaa sekä noin 100 markkaa metsäveroa”. Tilaan kuuluu kahdeksan torppaa, jotka tekevät ”151 hevois- ja 335 jalkapäivätyötä”. Yhdistettyyn kätilön ja rokottajan toimeen Raudun kunnassa on ”astuttava heti kutsumuksen saatua”. Kirjahuutokaupassa tarjotaan ostettavaksi mm. ”lentokirjasia”, vaikka lentokone odotti vielä keksijäänsä. Muissa huutokaupoissa myydään mm. ”Töölön palasokeria, ansjovist ja krapuekstraktia, kuivattuja omenia” jne. Sokeritehdas oli silloin Töölössä nykyisen Kansallisoopperan paikalla. Panttilainaamon lunastamattomien listalta löytyy ”paperossikoteloita, korvarenkaita (myöskin hohtokivisiä), palkintoobligatsiooneja, 2 pianiinoa, 1 torvi, kapsäkkejä, 1 duplikaattori, 1 manomeetteri, eräs määrä lakkeja, 1 sotilaspalttoo, saketteja, madrasseja, filttejä ym.”. Haapaveden Kasvitarha- ja Keittokoulu ”alkaa vaikutuksensa Huhtikuun 15 p.”. R.E. Westerlundin pianoliike mainostaa ”Uusi huolellisesti valmistettu luettelon Harmonioista lähetetään pyynnöstä kaikkialle ilmaiseksi ja postimaksutta.”.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.