Inkilän asuttaminen

[kirj. 1936 – 1938. Helena Kuisman kirjoitus Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistossa. Kirjoitukset nidottu teokseen KT 110  1936-1938 h, [välilehti] Kuisma, Helena  Kirvu / Os. Inkilä, Inkisen kauppa / V.o. 27. 6. 36. / 28.10.36. Hakasuluissa oleva numerointi tehty SKS:n toimesta. Kirjoituksessa ei ollut otsikkoa.]

 

Emäntä Helena Kuisma s. 1882. Kirvun pitäjä, Inkilän kylä.

[158]

Tämän tiedonannon alkupuolen olen saanut tästä meidän läheisen naapurin isännältä, Tuomas Inkiseltä, jonka suku on asunut samalla tilalla yli 300. vuotta.

Ensimmäisinä asukkaina tälle paikkakunnalle saapui kaksi miestä Kuunjoen alajuoksun suunnalta. Miesten nimet olivat Inkinen ja Kuisma. Inkinen oli kotoisin Inkerin maalta, vaan Kuisman kotipaikasta ei ole tietoa, mutta yhdessä vaan tulivat tänne.

Inkinen asettui asumaan Kuunjoen itäpuolelle (Kirjoissa sanotaan Kuunjoeksi, vaan paikoittain se levenee järveksi, joille on annettu eri nimet. Tässä Inkilän aseman luona olevaa  järveä sanotaan Alajärveksi.) Kuunustaisen järvestä juokseva joki laskee Alajärveen ja muotostaa niemen tapaisen. Siihen ensimmäinen Inkinen näki hyväksi asettua asumaan. Siinä paikalla jossa rakennukset olivat, vaikka nykyään on peltona, on viellä nytkin selvät asumajäljet, rakennuksen pohja-kiviä, hiiliä j.n.e. Noin 40. vuotta takaisin päin oli täällä 13. taloa ja torppaa, joiten isännillä oli sukunimenä Inkinen. Kylän nimi Inkilä on ja varmaan saanut nimensä Inkisistä.

Toinen Kuisma niminen mies oli katsonut itselleen sopivaksi asuin paikakseen järven vastakkaisen puolen. Sekin kylä on nimeltään Kuismala. Sielläkin oli minun nuorena ollessani 9. taloa joilla oli sukunimenä Kuisma. Kotini vanhat mummot aikoinaan näyttivät paikankin, jossa ensimmäiset talot olivat olleet. Nykyään ovat kaikki talot rantapuolelta siirtyneet, metsän puolelle, maantien reunaan.

Ovatko Kuismat ja alkujaan Inkerin maalta on tietämätöntä, jos ovat, niin sitte niitä on myös siirtynyt Wenäjän puolelle, koska sielläkin on ollut aivan täydellisiä Kuisma nimisiä. Sitä olettamusta tukee seuraava selostukseni.

45. vuotta takaisin päin, oli täällä tapana käydä kaupustelijoita (n.s. harjaukkoja) Wenäjältä ja Aunuksesta. Kaksi kaupustelijaa Mikko ja Pekka Kuisma nimeltään, olivat kotoisin Wenäjältä, kaukana Pietarista Moskovaan päin (Waikka en minä sentään sieltä sukulaisia ikävöi). Mikko tummempi vaan Pekka pitkä, vaalea mies, jota olisi voinut sanoa vaikka Suomalaiseksi. Niin, ovatko Kuismat alkuaan kotoisin Inkerin maalta, josta sitte aikojen kuluessa ovat hajaantuneet Suomeen ja Wenäjälle.