Sotatoimia joulukuun 1939 puolivälissä

Petsamossa venäläisten eteneminen pysäytetään Nautsiin. Siitä ne eivät sitten enää pääsekään eteenpäin, mutta tämä suunta on strategisesti niin vähäinen, ettei suurta yritystäkään ole. Venäläisten sotapropagandassa puhuttiin Nautsin kaupungista, joka suomalaisittain katsottuna käsitti pari kolme taloa. Kemijärven suunnalla on venäläisten kärki jo Kemijärven porteilla, kun Märkäjärvi ja Joutsijärvi on jouduttu jättämään. Pohjoisemmalla tiellä kuitenkin suomalaisten vastahyökkäys pakottaa venäläiset perääntymään Savukosken kirkonkylästä Saijaan saakka, noin 10 kilometrin päähän Sallan kirkonkylästä.

Laatokalla Saarenpään, Tiurin ja Humaljoen patterit käyvät merisotaa venäläistä laivastoa vastaan useampana päivänä. Menestystäkin on. Taipaleenjoelle venäläiset aloittelivat läpimurtoyritystä 15. joulukuuta tykistövalmistelulla. Yksi merkittävistä taistelupaikoista on siellä Pärssisen niemi. Taipaleenjoki on itse asiassa yksi Vuoksen suiston joki sen laskiessa Laatokkaan. Suomalaisten vähäisen tykistön onnistui tuhota lähtövalmiudessaan olevat yksiköt, joten hyökkäys tyrehtyi ja puolustus kesti. Uusi yritys seurasi 17. päivänä joulukuuta. Kolme divisioonaa siihen tarvittiin. Tämäkin yritys torjuttiin lähinnä tykistön voimin. Tappioita suomalaisille tuli kuitenkin paljon. Taipaletta puolusti 10. Divisioona.

Summan-Muolaanjärven välillä joulukuun 16. päivänä alkoi venäläinen tykistö moukaroida puolustajia. Hyökkäysvanut ajoivat suomalaisten asemiin, mutta jalkaväki torjuttiin silti. Joulukuun 17. – 18. päivänä tuhottiin sitten näitä asemiin ajaneita vaunuja. Parissa päivässä tuhottiin Lähteen kaistalla viitisenkymmentä venäläistä vaunua. Joulukuun 20. päivän aamuna todettiin torjunnan onnistuneen.  Suurtaistelu päättyi joulukuun 22. päivänä. Vastahyökkäyskin saatiin aikaan hieman idempänä Hanhiojan seudulla 23.12., mutta tällaiseen manööveriin tottumattomilta se epäonnistui täydellisesti saamatta aikaan mitään muuta kuin tarpeettomia uhreja – suomeksi sanottuna kuolleita.

Laatokan pohjoispuolella yrittivät myös suomalaiset vastahyökkäystä, mutta onnistumatta. 19.12. hyökkäys jouduttiin keskeyttämään joukkojen ollessa lopen väsyneitä.

Tuupovaaran kohtalon kannalta merkittävät Tolvajärven taistelut kallistuivat suomalaisille. 12. joulukuuta perustettiin hyökkäysosasto. Puolittaen onnistuen se sai venäläiset perääntymään ja valtasi takaisin maastoa matkailumajalle saakka. Matkailumajasta ei tosin ollut muuta jäljellä kuin kasa hirsiä. Hyökkäys työnsi venäläiset takaisin Ägläjärvelle saakka. Ilomantsissa taisteltiin ja hyökättiin Oinaansalmella ja Kallioniemessä. Suuria voittoja ei saatu, mutta ei venäläinenkään edennyt mihinkään.

Suomussalmella Siilasvuon prikaati ryhtyi hyökkäykseen saadakseen venäläiset häipymään kirkonkylästä. Aluksi katkaistiin Raatteen tie ja sitten oli tarkoitus edetä Suomussalmelle kaakkoon. Joulukuun 13. päivänä alkoi taistelu Suomussalmen kirkonkylästä. Jouluun mennessä ei tilannetta oltu vielä selvitetty.

(Lapset Aarno 7-v, Kari 6-v ja Rauno 5-v on toimitettu Tuupovaarasta evakkoon aluksi Muurameen Sylvi Pärssisen sisaren Toini Linjaman luokse)

23.12.1939 Kari Pärssinen Muuramesta Sylvi Pärssiselle Tuupovaaraan

[Alkuperäinen lyijykynällä kirjoitettu kirje IP:n arkistossa]

Rakas Äiti. Kari Pärssinen muurame Tuupovaara mitä kuuluu Sinne. Pelottaako Äitiä siellä yhtään Rakas Äiti muista kirjoittaa muuramen Salmelaan Eikä Muuramen Pappilaan ja kaikki on kilttiä kirjoittelu Päivä 23 p V Joko on tuotu joulukuusi ja  [yliviivattu] ja sanon sitä varten ..Äitiä [jatkuu tikkukirjaimin, Raunon kirjoitus] MINÄ SANON SitÄ VARTEN ÄITÄ ÄITI RAKAS TIETÄÄKÖ ÄITI MINÄ SANON SITÄ VARTEN ETTÄ SITÄ VARTEN ETTÄ ÄITISTÄ [yliviivattu] VARMA [jatkuu] TUNTUU IKÄVÄLTÄ JA MINÄ RAKASTAN ÄITIKULTAA HYVIN PALJON JA MINÄLÄHETÄN KARILTA ja SAKARI KUISMALTA ja MILLON ÄITI PÄÄSEE TÄNNE MUURAMEN SALMELAAN ja MINÄ NÄIN SEMMOSTA UNTA ETTÄ MINÄ OLIN HÄLYTUKSESSÄ.

RAUNOLTA TERVEISIÄ OIKEEN PALJON 1000000 PILJOONA KILOA

24.12.1939 Sylvi Pärssinen Tuupovaarasta lapsilleen Muurameen

[Alkuperäinen käsin kirjoitettu kirje IP:n arkistossa. Kirje on kirjoitettu erittäin huolellisesti kaunokirjoituksella.]

Pappilassa 24. 12. 39 Jouluaattona.

Rakkaat lapset!

Miksi ette ole kirjoittaneet äidille? Minulla on ikävä teitä kaikkia. Tulisin luoksenne jos vain joutaisin, mutta täälläkin on paljon tehtävää. Meillä on isän kanssa perhettä 10 ja 12 vierasta. Ruokapöytäkin on levitetty niin pitkäksi kuin suinkin. Lastenhuone on kylmillä, mutta kaikissa muissa huoneissa asutaan. Tuntuu ikävältä mennä sinne käymään. Musta taulu riippuu alakuloisena seinällä. Sängyilläkin on ikävä. Iso ikkuna laskee kylmyyttä huoneeseen. Hyllyillä on teidän kirjojanne ja muita tavaroitanne. Niillä leikkivät viimeksi Ronkaisen lapset asuessaan meillä.

Tänään on jouluaatto. Paistoimme hiukan joululeivoksia omalle nykyiselle perheellemme. Airion täti, Arvo, Reino ja Kaarina ovat poissa. Mirjam on keskuksessa ja setä käy meillä syömässä. Opettaja Rautakorpi on rintamalla, Korpela taas Karttulassa.

- Pojat toivat eilen metsästä joulukuusen. Koristeita ei ole, mutta Erkki Haarasella [Sylvi Pärssisen huom.: Joroisten kansak. op.] on kynttilöitä ja meillä tähti latvaan asetettavaksi. Ei ole hauska joulu kun omat lapset ovat poissa. Toivotaan, että pian saatte palata tänne.

Meillä oli eräänä päivänä 4 ilmahälytystä. Pommeja ei ole pudotettu tänne eikä Koveroonkaan, mutta K-selkää ovat ryssät pommittaneet ainakin 4 päivänä peräkkäin. Ensimmäisenä päivänä kuoli 2 lottaa, jotka menivät ulos katsomaan lentokoneita. Älkää te vain käykö töllistelemään, jos tulee hälytys. Usein kuuluu jyskettä ja räjähdyksiä rintamalta. Nyt taitavat kyllä ryssät jossakin olla rajan takana. Rukoilkaa vain tekin, että ne saisi joka paikasta yli rajan työnnetyksi.

Isä kävi eilen partion kanssa L:lahdessa etsimässä ryssiä. Sinne näet yksi vaivainen oli eksynyt – luultavasti Tolvajärvellä lyödyistä joukoista peräisin. Se oli tulla köpittänyt keppi kädessä tietä myöten vartiopaikalle ja ilomielin antautunut. Huhusivat, että toisiakin siellä olisi, mutta eivät miehemme löytäneet muita.

Älkää te lapset yhtään pelätkö äidin ja isän puolesta, vaikka olemme täällä sotatoimialueella. Olemme täällä  ihan rauhassa ja Jumalan suojeluksessa. Uskon, että saatte kesäksi tulla kotiin. Olkaa vain kilttejä kaikille, kun olette nyt vieraiden hoidossa. Terveisiä Jenny-tädille, ukolle, molemmille Toini-tädeille ja Jaakko-sedälle.

Kirjoittakaa tänne! Ja muistakaa rukoilla kaikkien isänmaan puolustajien edestä!

                 Rakkain terveisin Äiti

24.12.1939 Helena Kuisma Inkilästä Sylvi Pärssiselle Tuupovaaraan

(jouluaattona)

Nyt täällä ollaan nähty sotaa ihan omin silmin. Nähtiin ilmataistelussa yhden viholliskoneen maahantulo. Se putosi Sairalan Kososen metsään, Yksi mies laski laskuvarjolla maahan, vaan kaksi lentäjää murskautui.

Vaikkapa Itti kaatuisikin, niin siitä olen hyvilläni, että hänellä on turva johon luottaa.

Rauhallista joulua teille ja hyvää uutta vuotta! Suokoon Jumala sodan pian loppuvan.

Päämajan tilannetiedoitus 26. 12.

M a a v o i m a t:

Kannaksella hyökkäsi vihollinen 25. 12. useissa kohdin hyökkäysvaunujen, tykistön ja ilmavoimien tukemana. Päähyökkäyksensä se suoritti Suvannolla, jonka se yritti ylittää Haitermaan, Sakkolan, Keljan ja Volossulan kohdalla. Kaikki hyökkäykset torjuttiin vihollisen kärsiessä suurta mieshukkaa. Päivän kuluessa saatiin sotasaaliina 5 jalkaväkitykkiä, 16 konekivääriä, 5 pikakivääriä ja otettiin 50 vankia, minkä lisäksi 2 hyökkäysvaunua tehtiin  liikuntakyvyttömäksi. Suvannon jäälle jätti vihollinen 700 kaatunutta.

Itärajalla on Laatokan koillispuolella ollut rauhallista, partiokahakoita ja tykistötoimintaa lukuunottamatta. Aittojoella on vallattu yksi tykki ja panssariauto. Lieksasta itään ovat joukkomme tuhonneet viholliselta 20 kuorma-autoa ja Suomussalmella 2 hyökkäysvaunua. Muilla rintamanosilla ei 25. 12. kuluessa tapahtunut mitään mainitsemisen arvoista.

M e r i v o i m a t:

Vihollisen ilmavoimat pommittivat useamman kerran 25. 12. kuluessa Koiviston linnakkeita ja rannikkolaivaston aluksia sekä lisäksi ohimennen eräitä rannikkolinnakkeita. Suomenlahdella ampuivat rannikko-linnakkeittemme eri aseet alas 5 viholliskonetta, rannikkolaivasto 4 konetta ja Laatokan patterit lisäksi 2 konetta. Omat vauriomme vähäiset.

I l m a v o i m a t:

Joulukuun 25. p:nä käytti vihollinen jälleen hyväkseen maassamme vallinnutta edullista lentosäätä tehden lukuisia ilmahyökkäyksiä sekä kotiseudulle että sotatoimialueelle. Pommitusten kohteeksi joutuivat useat kaupungit kuten Helsinki, Turku, Tampere, Hanko, Porvoo, Viipuri ympäristöineen, Käkisalmi ja Sortavala sekä asutuskeskuksista mm. Riihimäki, Elisenvaara ja Ilomantsi. Pommitukset suoritettiin pääasiassa korkealta, joten suuresta pommimäärästä huolimatta ihmishenkien menetykset ja aineelliset vauriot olivat suhteellisen pienet. Muutamissa tapauksissa ovat vihollislentäjät matalalla lentäen ampuneet konekivääreillään siviiliväestöä. Omat ilmavoimat ovat edelleen olleet vilkkaassa toiminnassa suorittaen pommituksia ja käyden menestyksellisiä ilmataisteluja. Päivän kuluessa ovat ilmavoimamme ja ilmatorjunta-joukkomme tähän mennessä saatujen tarkistettujen tietojen mukaan ampuneet alas 12 viholliskonetta, pääasiassa pommituskoneita, joiden lisäksi on vielä ainakin 3 epävarmaa tapausta. Omat ilmavoimat eivät kärsineet tappioita. Päivän kuluessa ammuttiin alas varmasti yhteensä 23 viholliskonetta.

28.12.1939 Aarno Pärssinen Muuramesta Sylvi Pärssiselle Tuupovaaraan [Alkuperäinen käsin kirjoitettu kirje IP:n arkisto. ]

Muurame 28 / 12.1939

Sainvärikynät ja Vihkonja2kynää minäitkinkuin minä muistelinsinua mina teen kartan sinull[e] ettaPääset tänne minunkotiin tässä onkartatkotiin

TÄSSÄ ON KARTTA

ÄititulePian minulla onkovaikävä äitiä

Aarno